Metsätiet rapistuvat ilman hoitoa
Huonokuntoiset tiet hidastavat puunkuljetusta merkittävästi. Kuljetusyrittäjä Antti Nousiaisen mukaan huonoilla teillä auto on aina kovilla. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoLoppi (MT)
Uudet investoinnit, leudommat talvet ja raskaammat puunkuljetusautot rasittavat metsäautoteitä.
Hallituksen tavoite lisätä hakkuita 15 miljoonaa kuutiometriä edellyttäisi ympärivuotista puunkorjuuta. Metsään tulisi päästä vuodenajasta riippumatta, mutta tällä hetkellä se ei ole kaikkialla mahdollista.
Tapion metsänparannuksen asiantuntijan Ilppo Greisin mukaan huomattava osa metsäautotieverkostosta on peruskorjauksen tarpeessa.
”Vuosittain kemeratuen avustuksella korjataan noin 2 500 kilometriä. Tämä määrä tulisi nostaa kaksinkertaiseksi.”
Suomessa on 150 000 kilometriä metsäautoteitä. Maanomistaja on vastuussa niiden kunnossapidosta.
Puunostajille luotettavat tieyhteydet ovat tärkeitä. Greis on huolissaan tulevaisuuden puunsaannista ja patistaa maanomistajia kunnostustöihin.
”Jos kaikki metsäteollisuuden kaavailemat investoinnit toteutuvat ja tiet vain rapistuvat, ollaan todella huonossa tilanteessa. Tienpitoon panostavalle metsänomistajalle on nyt luvassa maksavia asiakkaita.”
Hyvin hoidettu metsätie tarvitsee peruskorjausta noin 30 vuoden välein, huonommin hoidettu jopa 15 vuoden välein. Peruskorjaus on kallein hoitotoimenpide.
”Kyllä hyvällä tien kunnossapidolla ja korjauksella säästetään paljon”, Greis toteaa.
Metsätien perusparannuksen keskikustannukset ovat noin 12 000 euroa kilometriltä, mikä sisältää myös metsänhoitoyhdistysten tarjoaman tietyön suunnittelun.
Tiestön hyvän kunnon kansantaloudellisen merkityksen takia valtio tukee kunnostustöitä. Greisin mukaan kemeratukea voi saada 40–60 prosenttia kustannuksista tien sijainnista riippuen. Tukea haetaan Suomen metsäkeskukselta.
”Se, että hakkuita voidaan tehdä ympäri vuoden nostaa sekä kiinteistön että yksittäisen kaupan puutavaran arvoa”, toteaa Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola.
”Kaikkein paras hinta on niin sanotuilla kesäkorjuukelpoisilla leimikoilla. Jos leimikolle pääsee vain maan ollessa jäässä, tuntuu se hinnassa aika isona miinuksena tänä päivänä.”
Tien kunto voi monessa tapauksessa olla puukauppaa rajoittava tekijä.
”Monesti metsässä voi tehdä hakkuut sulan maan aikaan, mutta jos tie ei kestä puunkuljetusta, niin eipä siitä paljon iloa ole”, Nikkola kertoo.
”Kaikki puut on aina jollakin keinolla onnistuttu hakemaan”, hyvinkääläinen puutavara-auton kuljettaja Antti Nousiainen toteaa.
”Joskus teitä on jouduttu korjaamaan. Huonoilla teillä auto on kovilla.”
Puunkuljetukseen erikoistuneen Kuljetusliike E. Nousiainen Oy:n yrittäjä on uransa aikana ehtinyt nähdä jos jonkinlaista metsäautotietä.
Yrityksen toiminta-alue ulottuu aina Turun alueelta Hyvinkään kautta Porvooseen.
Antti Nousiaisen mielestä metsäautoteiden kunto on kohentunut vuosien saatossa.
”Suomessa on ollut paljon huonoja teitä, mutta viime aikoina on menty parempaan suuntaan.”
Huonokuntoiset tiet hidastavat selkeästi puun kuljetusta. Työn suunnittelu vaikeutuu, kun urakassa menee oletettua kauemmin.
”Hyvä metsäautotie on aina kannattava sijoitus”, Nousiainen sanoo.
Aktiivisilla metsätiloilla tiet ovat hyväkuntoisia, mutta harvoin puuta myyvillä tiloilla on välillä toivomisen varaa.
Onneksi metsänomistajat ovat jo puuttuneet asiaan. Uudet ja vastikään perusparannetut metsäautotiet ovat Nousiaisen mielestä todella laadukkaita.
”Ne ovat hyviä teitä, ja niiden tekemistä kannatan ehdottomasti.”
Laura Nikinmaa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
