Avohakkuut eivät mene pannaan valtion mailla: Maa- ja metsätalousvaliokunta hylkäsi yksimielisesti avohakkuukieltoa vaatineen kansalaisaloitteen

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenten mukaan kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion mailla oli hyvin laadittu. Myös keskustelua aiheesta pidettiin tarpeellisena. Kuva: Pentti Vänskä

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on hylännyt yksimielisesti avohakkuiden kieltämistä valtion mailla vaatineen kansalaisaloitteen.

Pelastimme ensin Suomen vedet ja nyt pelastamme Suomen metsät, valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) totesi tänään keskiviikkona pidetyn tiedotustilaisuuden alussa.

Kalmarin mukaan kansalaisaloitteen tavoitteet eivät toteutuisi avohakkuiden totaalisella kieltämisellä valtion metsissä. Valiokunta pitää kuitenkin aloitteen tavoitteita valtion metsien monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämisestä sekä vesistöjen tilan ja metsien virkistys- ja matkailukäytön edellytysten parantamisesta kannatettavina.

Valiokunnan jäsen Jenni Pitko (vihr.) niin ikään allekirjoittaa aloitteen tavoitteet, muttei ole varma, onko avohakkuiden kieltäminen lainsäädännöllä paras mahdollinen tapa niiden saavuttamiseen. "Laajempaa siirtymää varten tarvitaan lisää tutkimusta."

Valiokunnan kielteinen päätös ei tarkoita vielä kansalaisaloitteen lopullista hylkäämistä.

Valiokunta edellyttää lausumissaan, että Metsähallitus käyttää metsissään monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä valiten kullekin alueella ja kasvupaikalle parhaiten sopivan.

Erityisesti jatkuvaan kasvatukseen soveltuvissa suometsissä, virkistys- ja matkailualueilla sekä suojelualueiden, vesistöjen sekä muiden erityiskäytössä olevien alueiden reunoilla avohakkuita tulee välttää ja siirtyä jatkuvan kasvatuksen mukaiseen metsänhoitoon.

Valiokunta ehdottaa, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta vuoden 2022 loppuun mennessä.

Mietintöä varten maa- ja metsätalousvaliokunta kuuli noin 20 asiantuntijaa.

"Tiedeyhteisöön sekä käytännön kokemukseen nojaten voimme sanoa, että monipuolinen metsien käyttö on valtion metsille parasta. Sitä menetelmää tulee jatkaa", Kalmari totesi.

Valiokunnan mukaan Metsähallituksen tuottotavoitteet ja tuloutusvaatimukset tulee asettaa siten, että ne eivät vaikeuta valtion metsien kokonaiskestävää käyttöä.

Kalmarin mukaan metsien kasvu on tutkimusten perusteella todettu nykyisillä metsänhoidon menetelmillä 15–20 prosenttia jatkuvaa kasvatusta paremmaksi. "Kun kasvu on parempaa, myös hiilensidonta on parempaa ", Kalmari sanoi.

Joissain metsissä, kuten korpikuusikoissa, kasvu saattaa kuitenkin olla parempaa jatkuvalla kasvatuksella.

Kalmari korosti, että kaikilla kasvatusmenetelmillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Monimuotoisuutta täytyy silti tukea kaikissa menetelmissä.

Valiokunnan mietinnön mukaan jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen nostaisi rajusti korjuukustannuksia.

"Yksikkökustannukset ovat 39 prosenttia pienemmät päätehakkuissa harvennushakkuisiin verrattuna. Puunkorjuu tulisi kalliimmaksi, jos siirryttäisiin kokonaan jatkuvaan kasvatukseen", Kalmari perusteli.

Jos Metsähallituksen tuottotavoite pysyisi ennallaan, tarkoittaisi jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen myös hakkuiden leviämistä laajemmalle alueelle.

Toisaalta hakkuukertymä on jatkuvassa kasvatuksessa jaksollista tasaisempi, eikä metsän uudistamisesta synny kuluja.

"Pienemmästä puutuotoksesta huolimatta jatkuva kasvatus voi joissakin kohteissa olla taloudellisin."

Maa- ja metsätalousvaliokunta haluaa mietinnöllään lopettaa osaltaan vastakkainasettelun.

"Toivomme, että suuntaamme katseet sille saralle, miten voimme lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa sekä huolehtia metsien monimuotoisuudesta kasvatusmenetelmästä riippumatta", Kalmari esitti.

Lue myös:

Avohakkuiden kielto valtion mailla ei innosta eduskuntaa

Avohakkuukieltovaatimus eteni eduskunnan valiokuntakäsittelyyn – maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kalmari: "Metsien eri käyttömuodot eivät ole ristiriitaisia"