Kesäkuussa kiertueensa aloittanut bioaika-rekka ja sen sisältämä tiedenäyttely houkuttelivat kesän aikana 14 000 kävijää.
Bioaika-innoittajat Riikka Hurskainen ja Piritta Marttila ovat ehtineet kiertää rekan kyydissä jo Pohjois-Suomen kouluilla. Loppuvuoden kiertuelistalla on valloitettavana vielä yli 30 paikkakuntaa.
Molemmat nimeävät bioaika-rekan ylivoimaiseksi vetonaulaksi virtuaalilasit. Kiinnostusta ovat herättäneet myös puun hiilensidonnan animaatio, maailman megatrendejä kuvaavat reaaliaikaiset laskurit ja Suomi 2.0 -visiotaulu.
"Moni on tullut sisään ei täältä mulle mitään löydy -asenteella, mutta on lopulta yllättynyt positiivisesti", kertoo Marttila.
"Virtuaalilasien kokeilupisteelle on ollut pisimmät jonot. Kohderyhmämme on 13–19-vuotiaat nuoret, mutta yhtä lailla vanhemmat ihmiset ovat innostuneet virtuaalimaailmasta", Hurskainen jatkaa.
Tiedenäyttelyn visiotaulun ideana on visioida Suomen tulevaisuutta seuraavalle sadalle vuodelle. Taulun kosketusnäytössä pyörivät erilaiset biotalouteen liittyvät sanat, joista jokainen kävijä voi valita itsellensä tärkeimmät.
"Visiotaulun sisältö vaihtelee paikkakunnan tai tapahtuman mukaan. Esimerkiksi Farmarissa korostui eläinten hyvinvointi, Suomi-Areenassa yhteiskunnalliset asiat ja Silva-messuilla puurakentaminen", Hurskainen listaa.
Visiotaulu luovutetaan bioaika-kiertueen päätteeksi 4. joulukuuta Helsingissä pääministeri Juha Sipilälle.
Seinäjoen lyseon englanninkielisen yhdeksännen luokan oppilaiden visiotaulussa toistuvat muun muassa sanat joukkoliikenne, kunnon talvi ja mediakriittisyys.
"Kyllä tällainen itse tekeminen aina normaalin tunnin voittaa", toteaa Seinäjoen lyseota käyvä Veera Vierula.
Rekan mukana kulkeva bioaika-tori esittelee kunkin paikkakunnan paikallisia toimijoita.
"Torille pääsee mukaan lyhyelläkin varoitusajalla ottamalla meihin yhteyttä verkkosivujen kautta. Osallistuminen on maksutonta ja meiltä löytyy muutama telttakin", Marttila kertoo.
Seinäjoella bioaika-torille osallistunut UPM haluaa saada metsäalaa tutummaksi nuorille. Teltalla nuorien tehtävänä oli tunnistaa puulajeja, ja he saivat halutessaan kotiinviemisiksi oman kuusentaimen.
"Yllätyin, miten hyvin nuoret tunnistivat puulajeja. Eivät nämä ole niin kaupunkilaisia kuin voisi luulla", naurahtaa UPM:n metsäasiakasvastaava Timo Niemi.
"Metsäalalta löytyy työpaikkoja ympäri Suomea. Aluepoliittisestikin on tärkeää saada veronmaksajia eri puolille maata", hän jatkaa.
Sekä Marttila että Hurskainen ovat olleet tyytyväisiä kävijöiltä saatuun palautteeseen.
"Moni nuori on tutkinut innoissaan puupohjaisia tuotteita ja todennut, että vau, tämänkin voi tehdä puusta muovin sijaan", Marttila kertoo.
Hänen mukaansa konkreettiset tuotteet auttavat ymmärtämään paremmin, mitä kaikkea uusiutuvista materiaaleista voi tehdä.
"Esimerkiksi kosmetiikasta kiinnostuneet ovat ihastelleet uudenlaista puupohjaista kosmetiikkarasiaa", Hurskainen kuvailee.
Seinäjoen lukiota käyvä Aki Parviainen koki niin ikään puusta tehdyt tuotteet rekan mielenkiintoisimpana antina.
"Biotalous on tärkeää Suomen viennille. Haluaisin opiskella tulevaisuudessa tuotantotaloutta ja päästä harjoitteluun UPM:lle", hän kuvailee suunnitelmiaan.
"Uskomme tulevaisuuteen kasvaa näitä nuoria katsoessa", bioaika-innoittajat toteavat yhteen ääneen.
Bioaika-rekka on metsäalan yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja sen nuorille. Hankkeen päärahoittajat ovat Metsämiesten säätiö ja Suomen metsäsäätiö.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
