Metsäkoneenkuljettajaksi opiskelu on nyt entistä yksilöllisempää ja modernimpaa. Ainakin, jos sattuu opiskelemaan Lapin koulutuskeskus Redun Jänkätien toimipisteessä.
Viime viikolla koulu sai käyttöönsä tiettävästi maailman suurimman ja moderneimman metsäkonesimulaatio-oppimisympäristön.
Luokkahuoneessa on kymmenen uutta metsäkonesimulaattoria, joiden avulla opiskelijat saavat tuntumaa aidon koneen käyttöön.
Laitteista puolet on niin sanottuja käyttösimulaattoreita, joilla kaadetaan ja ajetaan puita. Loput ovat täyssimulaattoreita, joilla voi myös harjoitella vian etsimistä ja säätöjä, lehtori Ilkka Rantahalvari Redusta kertoo.
Simulaattorit hankittiin ammattikoululle valtaosin Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa, jonka kokonaiskustannukset olivat 629 000 euroa. Simulaattorihankinnan kilpailutuksen voitti Ponsse.
”Simulaattori ei ikinä korvaa oikeaa konetta”, Ponssen tekninen asiantuntija Simo Tauriainen toteaa. Simulaattorilla harjoittelu kuitenkin madaltaa kynnystä tarttua oikean metsäkoneen puikkoihin.
”Simulaattori sopii erityisesti työmenetelmien ja -tekniikoiden opetteluun”, Tauriainen jatkaa.
Työmenetelmillä hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, mihin kohtaan kone pysäytetään ja missä järjestyksessä puut lastataan ajokoneen kyytiin.
Työtekniikoilla tarkoitetaan koneen toimintojen sujuvaa käsittelyä, joka vaatii silmän ja käden yhteispeliä.
Mitä taitavampi kuljettaja, sitä suurempi osa liikkeistä tapahtuu yhtäaikaisesti. Esimerkiksi samalla, kun kuljettaja vie puomin kärjen puun tyvelle, hän kääntää hakkuupään oikeaan asentoon ja avaa kouran.
Uutta simulaattoreissa on, että harjoitusten tuottaman datan avulla kunkin opiskelijan kehitystä pystytään seuraamaan entistä yksilöllisemmin.
Opiskelijan kehittymistä arvioidaan useilla kriteereillä, joista yhtäaikaiset liikkeet on yksi. Käyttökelpoisia kriteerejä ovat myös puomin kärjen kulkema matka ja liikkeellelähtöjen määrä.
”Aikaperusteisesta arvioinnista pyritään pois. Olennaista ei ole, miten nopeasti työn tekee, vaan ajatus, miten työtä tekee”, tuotekouluttaja Jussi Jurvanen Ponsselta kuvailee.
”Tehokkaan kuskin työ näyttää tylsältä, sillä hän toimii rauhallisesti eikä tee virheliikkeitä”, Jurvanen toteaa.
Opiskelijoiden simulaatioharjoituksiin on ohjelmoitu niin sanottuja fatal error -toimintoja eli niin merkittäviä virheitä, että harjoitus päättyy automaattisesti, jos virhe sattuu.
Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa hakkuupään hydrauliikkaletkut kiertyvät ympäri niin, että ne oikeassa elämässä olisivat vaarassa katketa tai jos kuljettaja paukauttaa kouran koneen telaan, jolloin koura rikkoutuisi.
Puun kaatuminen sähkölinjan päälle on niin ikään virhe, jonka jälkeen työtä ei voi jatkaa.
Visuaalinen kehitys vanhoihin simulaattoreihin nähden on niin huimaa, että oppimisympäristö muistuttaa ihan oikeaa metsää.
Maisemassa erottuvat ojat, kivet ja kannot sekä maastonmuodot ja latvusten koot.
Simulaattoreihin voidaan tuoda kopterikameralla metsässä kuvattua kuvaa.
Harjoituksissa maisemaan on lisätty keltaisia apuviivoja, jotka näyttävät esimerkiksi puun kaatumissuunnan metsässä tai puiden lastauspaikan tienvarressa.
Olosuhteita voi simuloida myös niin, että metsässä on pimeää.
Lumen tai muiden sääolosuhteiden simulointia on kokeiltu, mutta Jurvasen mukaan niistä ei ole ollut oppimisen kannalta hyötyä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
