Idän susikanta ei kasva ‒ ”Ei tälle muita todennäköisiä ja luonnollisia selityksiä taitane olla kuin susien tappaminen salaa”
Maaliskuussa 2022 Suomessa eli alustavan arvion mukaan 290 sutta, saman verran kuin vuonna 2021.Maaliskuussa 2022 Suomessa eli alustavan arvion mukaan 290 sutta.
”Yksilömäärässä ei ole tapahtunut olennaista muutosta vuoden 2021 maaliskuuhun verrattuna”, totesi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola tiedotustilaisuudessa tiistaina, jossa julkistettiin suden kanta-arvio.
Luken arvion mukaan maaliskuussa 2022 susireviirejä oli todennäköisimmin 60. Niitä asutti 37 perhelaumaa ja 23 paria.
Kokonaan Suomen puolella sijaitsi todennäköisimmin 32 perhelaumaa ja 21 paria. Rajareviirejä on seitsemän.
Perhelaumojen määrä on kasvanut kahdella ja parien määrä kolmella maaliskuun 2021 arvioon verrattuna.
Lännen lauma- ja parireviirien määrä on kasvanut yhdeksällä. Sen sijaan Itä-Suomessa reviirejä on neljä vähemmän kuin edellisvuonna. Susikannan painopiste on yhä enemmän lännessä, missä on myös 77 prosenttia reviireistä.
Kojola kuvailee suden maantieteellisen esiintymisen muutosta ja painottumista dramaattiseksi verrattuna 20 vuoden taakse.
”Sudet keskittyvät vahvimmin ja täsmälleen sinne, missä valkohäntäpeurakanta on vahvin, eli peuratiheys on vähintään 20 yksilöä 1000 hehtaarilla.”
Mutta tästä on uskallettava puhua, vaikka se on ikävää ja pahoittaa mieliä.
Mutta mitä tapahtuu idän susille, siellä kanta ei kasva? Maa- ja metsätalousministeriössä itäisen Suomen susikannan tilaa on seurattu huolissaan.
”Meillä ei ole tiedossa olevaa susien kuolleisuutta sen enempää lännestä kuin idästäkään, joka tätä selittäisi. Ei tälle muita todennäköisiä ja luonnollisia selityksiä taitane olla kuin susien tappaminen salaa”, totesi MMM:n neuvotteleva virkamies Sami Niemi.
Niemi painotti, että tilanne on äärimmäisen harmillinen. ”Mutta tästä on uskallettava puhua, vaikka se on ikävää ja pahoittaa mieliä.”
Susien tunnettu kokonaiskuolleisuus viime vuoden elokuun 1. päivän ja tämän vuoden maaliskuun viimeisen päivän välisenä aikana oli 37 sutta.
Läntisessä Suomessa tunnettu kuolleisuus oli 8 sutta, itäisessä Suomessa 5 ja poronhoitoalueella 24 sutta.
Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla kaadettiin 24 yksilöä, jotka kaikki kaadettiin poronhoitoalueella.
Kojolan mukaan sudet tappoivat viime syystalvella kaksinkertaisen määrän poroja poronhoitoalueella. Susien tappamia poroja ilmoitettiin yhteensä yli 1500 yksilöä, kun normaalisti määrä on 700–900 poroa.
Poliisin päätöksellä lopetettiin kolme yksilöä. Liikenteessä kuoli yhdeksän sutta ja yksi susi kaadettiin pakkotilan nojalla.
Kojolan mukaan sudet tappoivat viime syystalvella kaksinkertaisen määrän poroja poronhoitoalueella.
Kanta-arviossa ennustetaan, että vaeltavia susia on liikkeellä todennäköisimmin marraskuussa.
Nämä yksilöt liikkuvat laajalla alueella, ja saattavat esiintyä missä tahansa. Todennäköisyys vaeltavien susien esiintymiselle on kuitenkin hieman suurempi lännessä ja jo olemassa olevien reviirikeskittymien läheisyydessä.
DNA-määritys on paljastanut, että suden kauimmas synnyinreviiriltään tekemä vaellus Suomessa on pituudeltaan 790 kilometriä.
Varsinais-Suomessa Kaivolan reviirillä syntynyt uros oli vaeltanut Sodankylään, missä se kaadettiin syystalvella 2021.
Lue myös:
Susireviirien kokonaismäärä jatkanut kasvuaan ‒ susikannan painopiste yhä enemmän lännessä
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat




