Kesän kylmyys hyydytti havupuiden kasvun pohjoisessa

Männyn pituuskasvu jäi Lapissa alle puoleen tavanomaisesta tänä kesänä, Luonnonvarakeskuksen dosentti Risto Jalkanen sanoo rovaniemeläisessä männikössä. KARI LINDHOLM Kuva: Viestilehtien arkisto

Rovaniemi

Kesän kylmyys näkyy puiden kasvun niukkuutena koko maassa, etenkin Pohjois-Suomessa. Männyn ja kuusen latvakasvainten pituuskasvu jäi Lapissa alle puoleen tavanomaisesta, mutta koleasta säästä kärsivät muutkin puulajit.

”Suomen puuston 104,4 miljoonan kiintokuutiometrin kokonaiskasvuun ei päästä tänä kesänä mitenkään”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen Rovaniemeltä sanoo.

Luken mukaan männyn tavanomainen tilavuuskasvu valtakunnan tasolla on 47,3 miljoonaa kuutiometriä kasvukaudessa.

”Lukemasta jäädään nyt merkittävästi jälkeen etenkin vähentyneen paksuuskasvun takia.”

Kuusi kasvaa 32,6 ja koivu 19,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Muun lehtipuuston kasvu on 4,5 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuisen keskikasvun ollessa 4,6 kuutiometriä hehtaarilla.

Männyn kasvuun meneillään oleva ennätyskylmä kasvukausi heijastuu Jalkasen mukaan muuta puustoa pitempään.

Kesän kylmyys näkyy männyn kasvua heikentävänä tekijänä vielä ensi kesänäkin, sillä männyn pituuskasvu määräytyy edellisen kesän lämmön perusteella.

Kuluva kesä on harvinainen poikkeus tästä kasvusäännöstä, sillä viime kesä oli lämmin ja männyn kasvun kannalta suotuisa, joten tänä kesänä männyn olisi pitänyt kasvaa hyvin.

Poikkeuksellisen kylmyyden takia männyn kasvu alkoi kuitenkin myöhään, ja lyhenevä päivä päätti pituuskehityksen heinäkuun alkupuolella.

Kuusi taas perustaa pituuskasvunsa kasvukesän lämpöön ja kosteuteen.

Sen pituuskasvu päättyy tavallisesti muutamia viikkoja mäntyä myöhemmin.

Havupuiden pituuskasvu on yleensäkin herkempi kesän lämpöoloille kuin paksuuskasvu, Jalkanen summaa.

Kevätpuusta – joka näkyy vuosilustossa vaaleana – tuli tänä kesänä tavallista ohuempaa. Kun pituuskasvu päättyy, käynnistyy lustossa tummana näkyvän kesäpuun muodostuminen.

Ilman lämpöä ei kesäpuustakaan tule paksua ja tiheää. Luston ohueksi jääminen tarkoittaa paksuuskasvun vajausta.

Rovaniemen Kivaloilla sijaitsevalla Luken koealalla mitataan kuusta, jonka paksuuskasvu käynnistyi vasta kesäkuun puolivälissä. Mittaus tapahtuu automaattisella kasvupannalla.

Etelä-Suomessakaan Luken koepuiden läpimitat eivät osoittaneet merkkejä paksuuskasvun käynnistymisestä kolmella kohteella viidestä vielä toukokuussa. Etelässä havupuiden paksuuskasvu käynnistyy tavallisesti jo toukokuun lopulla, pohjoisessa kesäkuun alussa.

Kylmä kesä heikentää toiveita luontaisen uudistamisen onnistumisesta. Lapin männiköistä noin puolet uudistetaan luontaisesti. Kesän kosteus on ollut eduksi siementen itämiselle. Toisaalta sirkkataimet kehittyvät viileyden takia hitaasti, eivätkä ne ole yhtä valmiita talvehtimaan kuin normaalikesänä, Luken ulkopuolinen tutkija, maa- ja metsätaloustieteen tohtori Mikko Hyppönen kertoo.

Hyppösen mukaan mänty tuskin kukkii kovin hyvin ensi kesänä, sillä kukka-aiheiden syntyminen vaatii hyvän lämpösumman ennen kukintaa. Kävyn ja siementen kehitykseen tarvitaan kaksi perättäistä lämmintä kesää.

Puuston kasvuarviot perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen 1920-luvulla aloittamiin metsävarojen inventointeihin (VMI). Koepuista mitataan läpimitan kasvu ja pituuskasvu edeltävän viiden vuoden aikana.

Kari Lindholm

Avaa artikkelin PDF