Hallinto-oikeuden päätös herättää kysymyksiä: Kuka kelpaa valittamaan susiluvista?

Susia on tarkoitus pyytää ja pannoittaa kolmena vuonna yhteensä 60 kappaletta. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen riistakeskus myönsi marraskuussa Luonnonvarakeskukselle luvan metsästyslaissa ja -asetuksessa määriteltyjen kiellettyjen ja rajoitettujen menetelmien käyttämiselle susien pyydystämisessä niiden pannoitusta varten.

Luonnonvarakeskus aikoo pyytää ja pannoittaa susia kolmena vuonna yhteensä 60 kappaletta.

Helsingin hallinto-oikeus päätti jättää Pelastetaan Metsäpeurat ja Maaseutu Susilta ry:n sekä yhden yksityishenkilön tekemät valitukset tutkimatta. Hallinto-oikeuden mukaan valitusoikeus on vain sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi kommentoi taannoin KHO:n päätöstä, joka on käytännössä lopettanut suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen Suomessa. Kuusiniemen mukaan oli kohtuutonta sysätä vastuuta tilanteesta luonnonsuojelujärjestöille, jotka käyttävät niille laissa säädettyä valitusoikeutta viranomaisten päätösten lainmukaisuuden tutkimiseksi.

Valitusoikeutta ja päätösten lainmukaisuuden tutkimista ei kuitenkaan herunut Pelastetaan Metsäpeurat ja Maaseutu Susilta ry:lle, koska sillä ei ollut alueellisia yhdistyksiä. Pelastetaan Metsäpeurat ja Maaseutu Susilta ry:n säännöistä ilmenee, että yhdistyksen toiminta-alue on koko Suomi sekä lisäksi Pohjoismaat ja Venäjä. Jotta hallinto-oikeus olisi tutkinut valituksen, yhdistyksellä olisi kaiketi pitänyt olla alueyhdistys jokaisella 15 poikkeuslupa-alueella.

Riistakeskus on määritellyt poikkeuslupa-alueeksi koko Suomen eli Etelä-Hämeen, Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Rannikko-Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueet eli käytännössä koko Suomen.

Luonnonsuojeluyhdistykset ovat valittaneet aiemmin Suomen riistakeskuksen myöntämistä suden metsästykseen liittyvistä poikkeusluvista hallinto-oikeuksiin. Tähän mennessä muun muassa Luonnonsuojeluliitto Tapiola ja sen paikallisyhdistykset ovat onnistuneet saamaan alulle useita kymmeniä oikeusprosesseja. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto Tapiola-Karelia on rekisteröity Joensuuhun, vaikka postiosoite PRH:n yhdistysrekisterissä on merkitty Lopelle.

Varmistaako johonkin paikkakunnalle rekisteröity yhdistys sen, että valituksen tekee se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään?

Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.