AKT veti sahayhtiö Keiteleen käräjille – yhtiön mielestä kanteessa vaadittu summa oli niin vähäpätöinen, ettei se edes viitsinyt vastata siihen
Keitele Groupin näkemyksen mukaan oikeus ei käsitellyt lainkaan turvaamistoimen laillisuutta tai AKT:n saarron laillisuutta, kuten AKT on tulkinnut, vaan oikeudenkäyntikuluja.
Mikko Kylävainion mukaan AKT:n asettamalla saarrolla olisi ollut mittavat vaikutukset yhtiöön, jos sopu ei olisi syntynyt. Kuva: Keitele GroupAmmattiliitto AKT ilmoitti tänään Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä, jonka mukaan Keitele Group joutuu maksamaan AKT:lle vahingonkorvauksia vuoden 2021 saartoa seuranneen turvaamistoimen takia. Keiteleen mukaan saarron alkaessa valtaosalla toimialan yrityksisä ei vielä ollut neuvoteltuna työehtosopimusta Teollisuusliiton kanssa.
”Kyse oli siitä, että AKT oli esittänyt käräjäoikeudelle vaatimuksen korvata oikeudenkäyntikulut ja sitten oli pieni korvausvaade turvaamistoimiasiaan liittyen. Käräjäoikeus ei käsitellyt turvaamistoimen laillisuutta tai AKT:n saarron laillisuutta, vain oikeudenkäyntikuluja”, sanoo Keitele Forest -konsernin toimitusjohtaja Mikko Kylävainio.
Keitele Group ei vastannut kanteeseen, vaan antoi sen päätyä yksipuoliseen tuomioon.
”Meidän yhtiön näkökulmasta kustannukset olivat merkityksettömiä suhteessa saarron aiheuttamiin vaikutuksiin meille. Katsoimme, että haluamme keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen, asiakkaiden palvelemiseen ja työpaikkojen turvaamiseen.”
Kylävainion mukaan saarrolla olisi ollut mittavat vaikutukset yhtiöön, jos sopu ei olisi syntynyt.
”Saarto jatkuessaan olisi johtanut siihen, että kaikki tuotannollinen toiminta olisi ajettu alas. Sillä olisi ollut pitkään jatkuessaan välittömät ja välilliset vaikutukset noin 2 000 työntekijään ja merkittävät vaikutukset puunkäyttöön. Jos yhtiön liikevaihdosta ja tuotteista 90 prosenttia menee vientiin ja kaikki satamat on kiinni, silloin on luonnollista, että yhtiön toiminta ei voi jatkua.”
”Katsoimme, että haluamme keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen, asiakkaiden palvelemiseen ja työpaikkojen turvaamiseen.”
AKT:n asettama saarto oli seurausta siitä, että Keitele Group ei suostunut neuvottelemaan työehtosopimuksesta Teollisuusliiton kanssa.
”Lähtötilanne oli sellainen, että reilusti alle puolet meidän henkilöstöstä kuului Teollisuusliittoon. Tässä tilanteessa, jos ei ole yleissitovaa työehtosopimusta toimialalla, yhtiö voi keskustella henkilöstön kanssa ja sopia työehdoista paikallisesti henkilöstön kanssa”, Kylävainio sanoo.
”Silloin ei puhuta työehtosopimuksesta, koska työehtosopimuksessa täytyy sopijaosapuolena olla ammattiliitto ja vastapuolena työnantajaliitto tai yritys. Katsoimme, että Teollisuusliitto ei ollut legitiimi edustamaan meidän henkilöstöä.”
Työehtosopimus sovittiin kolmeksi vuodeksi. Kylävainion mukaan vielä ei ole tehty mitään päätöksiä siitä, mitä tapahtuu sopimuksen päättymisen jälkeen.
”On voimassa oleva työehtosopimus, ei ole mitään ongelmia sen suhteen. Kaikki on normaalisti ja työrauha vallitsee yhtiössä.”
Keitele Groupin näkökulmasta yhtiön saarto sai suhteettomat mittasuhteet. Työntekijät eivät olleet lakossa saarron aikana.
”Työehdoista ei ole missään vaiheessa vallinnut mitään isoa näkemyseroa. Kun valtakunnansovittelijan avustuksella päästiin neuvottelupöytään, asiat ratkesi hyvinkin nopeasti ja sujuvasti.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
