Katso video: Hirvien toistuvat vierailut jättivät vain 130 puuta hehtaarille – "Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa kokonaan alusta"
Kevätkuukausina on paras aika kartoittaa talven aikana tulleet hirvituhot taimikosta.
Tässä taimikossa latva on pahimmillaan taitettu jo kolme kertaa samasta puusta. ”Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa kokonaan alusta”, Matti Äijö toteaa pilalle kalutusta puustosta. Kuva: Rami MarjamäkiMetsänomistajan vuosittain toistuviin työtehtäviin kuuluu talven aikana tulleiden hirvituhojen tarkastus – jännittävä ja välillä masentavakin vaellus taimikoissa.
Metsänomistaja Matti Äijö luettelee synkkiä lukuja mitatessaan ikaalislaisen nuoren männikön tilannetta. Alueella kärsitään toistuvista hirvivahingoista.
”Kolmen aarin alalta löytyy neljä virheetöntä puuta. Siitä tulee tiheydeksi 130 puuta hehtaarille. Osa vioittuneista puista voi jäädä henkiin, mutta uusiakin tuhoja tulee vielä.”
Normaalissa taimikossa kasvatuskelpoisia puita olisi 2 000 tainta hehtaarilla. Äijön tuomio on karu: ”Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa kokonaan alusta”.
15 vuotta on kulunut hukkaan – luontaisesti siemenpuiden avulla syntynyt taimikko on pilalla. Äijön mielestä nyt olisi viisainta poistaa kaikki puut, äestää alue ja kylvää uudet siemenet.
Asia ei kuitenkaan ole silläkään ratkaistu, sillä hirvien talvehtimisalueella ongelma tulee edelleen jatkumaan. Sama tuska koskee hirvituhokorvauksia. Niitä voi ja kannattaa hakea, mutta eivät korvaukset paranna puita entiselleen.
”Millä pidetään hirvet poissa? Puulajin kanssa on vaikeaa, koska tällä paikalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mänty.”
Hirviongelmat koettelevat karujen maiden metsänomistajia, sillä hirvet syövät niillä kasvavaa mäntyä.
”Jos on rehevät kuusivaltaiset metsät, ei ole ongelmaa”, Äijö toteaa.
”Luonnoneläimen on jostain ravintonsa hankittava, ja tässä taimikossa sitä on hankittu vuodesta toiseen.”
Taimikon kohtaloksi on koitunut hirvien liian suuri talvehtimiskanta. Eläimiä on paikoin kerta kaikkiaan liikaa.
”Sopiva määrä olisi 2,7 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Meillä määrä on paljon suurempi.”
Hirvien aiheuttamat tuhot vievät pohjaa pois ammatilta, Äijö miettii.
”Jos toimeentulosta napataan 10–20 prosenttia pois, kyllä se harmittaa.”
Äijö muistuttaa, että 1980-luvun alussa kova hirvikanta saatiin metsästämällä nopeasti sellaisiin rajoihin, jotka yhdessä sovittiin.
”Luottamus ja yhteistoiminta pitäisi saada aikaan, että hirvikanta pysyisi sellaisissa rajoissa, ettei isoja vahinkoja tulisi. Ainahan pieniä vahinkoja tulee.”
Koirametsästys on Äijön mielestä niin tehokasta, että kanta pystyttäisiin säätämään sellaiseksi kuin halutaan.
”Hirvikantaa tarkastellaan liian isoina alueina. Kokoluokka on puoli maakuntaa. Jos tietyille alueille pakkaantuu kymmenen hirveä hehtaarille, se on ongelma.”
Hirvituhojen kartoitus
- Keväällä on hyvä aika kartoittaa hirvituhoja, kun lehtipuut ovat vielä lehdettömiä. Katkotut puut erottuvat ja jätöksistä voi arvioida hirvien määrää.
- Valtion korvaus maksetaan, jos tuhoalueen pinta-ala on vähintään 0,1 hehtaaria ja vahinko yli 170 euroa. Jos terveitä taimia löytyy metsänhoitosuositusten edellyttämä määrä, korvausta ei makseta.
- Teiden ja ojien varsille sekä pellonreunoihin kannattaa jättää pajuja ja muita lehtipuita. Ne ovat hirville tärkeää ravintoa.
- Jos pinta-alaa ei ole kovin suuria määriä, hirvien vahinkoja voi ehkäistä syksyllä levitettävällä Trico-torjunta-aineella.
- Lue myös:
- Hirvivahingot putosivat 1,4 miljoonaan euroon
- Lukijalta: "Miten voikin tuntua kohtuuttomalta! – Ystäväni pelastaa taimikkonsa ruiskuttamalla, monellako on aikaa tällaiseen?"
- Hirvet hiiteen dronen avulla? Metsänomistaja haluaisi levittää hirvikarkotteen lentäen mutta laki ei sitä salli
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
