Kantokäsittelyn työnlaatu koheni edellisvuodesta – 87 prosenttia tämän vuoden kohteista tehty hyvin

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain maastossa hakkuun yhteydessä noin 10 prosenttia jokaisen puunhankkijan käyttämistä koneista todetakseen kantokäsittelyn laadun. 

Metsäkeskuksen tekemien työnaikaisten maastotarkastusten mukaan juurikäävän torjumiseksi tehtävän kantokäsittelyn työnlaatu on melko hyvällä tasolla.

Maastotarkastuksien tulosten mukaan 86,8 prosenttia alkuvuonna tarkastetuista kohteista oli kantokäsitelty hyvin.

Tyydyttävästi toteutettuja kohteita oli 13,2 prosenttia. Tulokset paranivat edellisvuodesta, jolloin hyvin toteutettuja kantokäsittelykohteita oli tarkastuksissa 81,5 prosenttia.

Työn jälki katsotaan hyväksi, jos torjunta-aineella alle 85 prosenttisesti peittyneitä kantoja on 0–9 prosenttia, tyydyttäväksi, jos niitä on 10–29, ja kelvottomaksi, kun prosentti ylittää 30.

Mikäli työn laatu todetaan tarkastuksessa kelvottomaksi, on levityslaitteeseen tehtävä tarvittavat korjaukset ennen uusintamittausta.

Suuria taloudellisia tappioita aiheuttavan juurikäävän torjunnan tärkeys korostuu ilmaston lämmetessä.

Metsäkeskus muistuttaa, että puun hakkaajan tulee aina huolehtia juurikäävän torjunnasta metsätuholain mukaisesti.

Laki määrittää, että toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana puun hakkaaja on velvoitettu juurikäävän torjuntaan havupuuvaltaisissa metsiköissä, jotka kasvavat juurikäävän riskialueilla.

Leviäminen pyritään estämään käsittelemällä havupuun kanto urealla tai harmaaorvakkaliuoksella.

"Ammattimaisen toiminnanharjoittajan on metsätuholain mukaan tunnettava juurikäävän torjuntaan liittyvät velvollisuudet ja valvottava juurikäävän torjunnan toteutusta. Kantokäsittelyssä työjäljen laatuun vaikuttaa merkittävästi metsäkoneen kuljettajan osaaminen ja huolellisuus levityslaitteiston käytössä. Tarkastuksissa kantojen läpimittojen ei sen sijaan havaittu vaikuttavan kantokäsittelyn tuloksiin", toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain maastossa hakkuun yhteydessä noin 10 prosenttia jokaisen puunhankkijan käyttämistä koneista todetakseen kantokäsittelyn laadun.

Juurikääpäsienet ovat taloudellisesti pahimpia tuhonaiheuttajia kuusikoille ja männiköille.

Ne leviävät kesähakkuiden yhteydessä ja lahottavat kuusia sekä tappavat mäntyjä vuosittain 50 miljoonan euron edestä. Hakkuut, joissa ei ole tehty juurikäävän torjuntaa, edistävät sienien leviämistä.

"Ilmaston lämpeneminen lisää juurikäävän tartuntariskiä ja taudin leviämistä entisestään. Huolellinen juurikäävän torjunta edesauttaa metsien säilymistä terveinä ja kasvukuntoisina", kertoo Korhonen.

Vielä toistaiseksi kantokäsittely ei ole lakisääteinen turvemaiden männiköissä.

Uusimpien selvitysten mukaan myös turvemaiden männiköt kärsivät männynjuurikäävän aiheuttamasta tyvitervastaudista, ja siksi kantokäsittely olisi suositeltavaa myös tällaisissa leimikoissa.

Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet vuonna 2017 oppaan juurikääpätuhojen tunnistamista ja torjuntaa varten.

Opas on kirjoitettu käytännön metsätalouden toimijoille: puunostajille, korjuusuunnittelijoille, koneurakoitsijoille ja metsänomistajille.

Lue lisää juurikäävästä:

Laadukkaalla kantokäsittelyllä voidaan estää juurikäävän pääsy metsään – motokuskien omavalvonnalla suuri merkitys