Liisa Turtiainen ja Maija Laitio istuttivat metsään pienet männyntaimet. Espoon Taavinkylän koulun oppilaat nimesivät taimensa liekkiburritoksi ja maissiburritoksi. Kuva: Jarkko Sirkiä
Tuhannet koululaiset retkeilivät metsässä: Hakkuukoneen korkea hinta yllätti, oman taimen istuttaminen ja nimeäminen riemastutti
Metsässä järjestettävät koulupäivät parantavat luontosuhdetta. Ne ovat erityisen tärkeitä pääkaupunkiseudulla, jossa monilla ei ole enää esimerkiksi maalla asuvia sukulaisia.
Espoon Niittykummun koulun viidesluokkalaisista valtaosa näki hakkuukoneen ensimmäistä kertaa. Kuva: Jarkko SirkiäEspoon kaupungin metsässä kävi syyskuun alussa kuhina, kun lähes tuhat koululaista tutustui talousmetsien kiertoon.
Kierros polkaistiin alkuun perusteista, kun Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnästä vastaava Sirpa Kärkkäinen esitteli koululaisille fotosynteesin salat.
”Tietääkö joku, mitä kaikkea yhteyttämisessä syntyy?” hän uteli. Ei mennyt kauan, kun ryhmästä löytyi jo tietäjiä: ”sokeria ja happea”.
Tämän jälkeen koululaiset pääsivät näkemään hakkuukoneen työssään, tutustumaan erilaisiin puutuotteisiin sekä istuttamaan taimia. Rastiradan päätteeksi oppilaat saivat vielä nauttia nuotiolla paistetuista makkaroista.
Ennen hakkuukonenäytöstä oppilaat pukivat asiaankuuluvasti oranssit turvaliivit sekä kypärät.
Valtaosa Espoon Niittykummun koulun oppilaista ei ollut nähnyt hakkuukonetta aiemmin. Useat silmäparit seurasivat puun kaatumista hievahtamatta.
Rungon karsittuaan metsäkoneyrittäjä Jouni Mikkonen haastoi oppilaat arvaamaan, paljonko uusi hakkuukone maksaa.
”80 000 euroa”, arvasi ensimmäinen. Seuraava arvaus nousi 200 000:een. Sekään ei vielä riittänyt. Kolmas arvaus, 600 000, osui jo riittävän lähelle.
”Keskimäärin tällainen uusi hakkuukone maksaa yli 600 000 euroa”, Mikkonen paljasti lopuksi.
Espoon Taavinkylän koulun viidesluokkalaisten mielestä päivän paras hetki oli ylivoimaisesti oman taimen istuttaminen ja nimeäminen.
”Istuttaminen oli kivointa. Kerran aiemmin olen istuttanut puun lapion avulla mökillä, mutta pottiputki oli uusi juttu”, Noel Auvinen kertasi.
Emil Salon mielestä päivän aikana tuli suorastaan liikaa uutta tietoa. ”Päivä oli silti kiva. Saatan tulla ensi kesänä katsomaan, miten istuttamani männyntaimi Pertti on lähtenyt kasvamaan”, hän aprikoi.
”Istutus on ollut selvä lasten suosikki”, vahvistaa koululaisten metsäviikolla mukana ollut Maisa Paakkinen. Hän valmistuu pian luonto- ja ympäristöneuvojaksi Hyrian ammattiopistosta.
”Oli kiva nähdä, miten lapset innostuivat luonnossa olemisesta. Oppilaita ei tarvinnut usuttaa vaan ongelmana oli enemminkin se, miten lapset saadaan rasteilta pois”, Paakkinen naurahtaa.
Hän kertoo yllättyneensä siitä, miten hyvin oppilaat olivat perillä metsänhoidosta. Vastaavia päiviä voisi Paakkisen mielestä järjestää useammin, varsinkin pääkaupunkiseudulla.
”Monilla ei ole enää esimerkiksi maalla asuvia sukulaisia. Siksi on tärkeää viedä lapsia metsiin, etteivät he vieraannu luonnosta.”
Espoon Taavinkylän koulun Tuomas Koskenniemi istutti pottiputkella kuusen taimia Hyrian opettajan Juha Laaksosen opastamana. Niilo Tuononen seuraa takana. Kuva: Jarkko SirkiäMetsäyhtiö UPM järjesti elo–syyskuussa eri puolilla maata yhteensä viisi kuudesluokkalaisille suunnattua metsäretkeä.
Talousmetsä – kehitys ja kestävä käyttö -retket jalkautuivat Raumalle, Lappeenrantaan, Kouvolaan, Pietarsaareen ja Jämsään.
”UPM:n kohteiksi valikoitui viisi perinteikästä metsäteollisuuspaikkakuntaa. Haluamme tukea lasten metsäsuhdetta ja lisätä lasten ymmärrystä ja oppimista metsäluonnosta”, UPM Metsän ympäristö- ja viestintäharjoittelija Kalle Greis kertoo.
Viidestä metsäpäivästä viimeinen järjestettiin syyskuun toisella viikolla Jämsän Manskivessä.
”Koululaiset kiertävät lyhyellä metsäreitillä neljällä eri rastilla, joilla metsään tutustutaan eri näkökulmista”, Greis sanoo.
Greis itse veti rastin, jossa kerrottiin puusta valmistetuista tuotteista.
”Lapset saavat arvata, missä kaikissa tuotteissa on puuta. Monille on tullut täällä vastaan hämmentäviä oivalluksia, että esimerkiksi jäätelössä ja vaatteissakin on puuta.”
Suomen Metsäyhdistyksen rastilla kerrottiin metsien hiiltensidonnasta ja puusta valmistetuista tuotteista hiilivarastoina.
Jämsänjoen yhtenäiskoulun kuudesluokkalaiset Tinja Huttunen (vas), Ellen Aho ja Jenni Isokääntä tutustuivat puusta tehtyjen tuotteiden hiilensidontaominaisuuksiin UPM:n Kalle Greisin johdolla. Kuva: Petri BlomqvistPaikallisen metsänhoitoyhdistyksen rastilla kerrottiin tarinoita metsästysreissuilta ja esiteltiin täytettyjä riistaeläimiä. Metsästyskoiriinkin lapset tutustuivat rastilla.
Neljännellä ja viimeisellä rastilla jokainen koululainen istutti yhden taimen tulevaisuuden metsään.
Kierroksen lopuksi kodalla grillattiin makkaraa.
Jämsäläislapsille metsätalous on tuttu asia paikkakunnan teollisen luonteen takia.
Monien vanhemmat myös työskentelevät metsäteollisuudessa.
Kuudesluokkalaiset Tinja Huttunen, Jenni Isokääntä ja Ellen Aho Jämsänjoen yhtenäiskoulusta kehuivat metsäretkeä opettavaiseksi.
”On ollut kiinnostavaa nähdä, mitä kaikkea puusta voi tehdä. Esimerkiksi kyniä, mutta paljon muutakin”, Tinja Huttunen sanoo.
Jenni Isokääntää kiinnostaa metsien rooli hiilinieluina ja puutuotteiden hiilensidonnassa.
”Koulussa puhutaan aika paljon ilmastonmuutoksesta nykyään. Metsät ovat tärkeä asia siinä.”
Ellen Ahon mielestä vastaavia metsäpäiviä voisi järjestää koululaisille useamminkin.
”Ei tällaista liikaa ole. Opettavainen reissu.”
Tapahtumat olivat osa UPM:n Biofore share and care -kampanjaa, jolla tuetaan yhtiön paikallisyhteisöjen oppimista ja koulutusta.
- Metsä opettaa
- Tuhannet alakoululaiset tutustuivat metsiin metsäalan järjestämissä suurtapahtumissa elo–syyskuussa.
- Yhteistyö pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Se kannustaa järjestämään opetusta koulun seinien ulkopuolella ja ympäröivän yhteisön asiantuntijuutta hyödyntäen.
- Pääkaupunkiseudulla Suomen Metsäyhdistys järjesti koululaisten metsäviikon jo 18. kerran. Tänä vuonna retkille osallistui noin 900 alakoululaista.
- UPM:n retkillä Jämsässä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Pietarsaaressa ja Raumalla 1 200 kuudesluokkalaista opettajineen tutustui metsiin. Metsäyhdistys ja 4H-liitto olivat mukana käytännön toteutuksessa.
- Lisäksi metsäkeskus ja 4H järjestivät kuudesluokkalaisille metsään tutustuttavat toritapahtumat Seinäjoella ja Kajaanissa. Niihin osallistui noin 1 100 oppilasta.
- Lähde: Suomen Metsäyhdistys
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
