Turvetuhka tuplaa puiden kasvun

Kuvassa Metsähallituksen tuhkalannoituskohde Keminmaan Sompujärvellä. Kuva: Kari Lindholm

Turvetuotannosta vapautuu suonpohjia vuosittain noin 2 500 hehtaaria. Niiden lannoittamiseen sopii terästetty turvetuhka. Se saattaa yli kaksinkertaistaa puiden pituuskasvun, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Turpeella on viime vuosina katettu neljästä seitsemään prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Suonpohjien jatkokäytössä vaihtoehtoina ovat esimerkiksi viljely männyllä tai biomassan energiantuotanto pajuilla ja hieskoivulla.

Luken mukaan turvetuhkan ja biotiitin yhdistelmä on hyvä lannoite fosforin ja kaliumin puutoksista kärsiville suonpohjille. Biomassatuotannossa tarvittavaa typpeä suonpohjilla on luonnostaan runsaasti.

”Puutuhkaa, turvetuhkaa ja sekatuhkia syntyy vuosittain 300 000–400 000 tonnia. Sekä puutuhkan että turvetuhkan sisältämien ravinteiden käyttäminen lannoitteena on kiinnostava vaihtoehto kaatopaikoille ja läjitysalueille viennin sijaan”, sanoo erikoistutkija Jyrki Hytönen.

Turvetuhka sisältää runsaasti fosforia ja sopisi hyvin suometsien lannoitukseen. Turvetuhkaa ei nykyisin juuri käytetä, koska sen ominaisuuksia lannoitteena heikentää hyvin alhainen kaliumpitoisuus.

Turvetuhkalla lannoitetut taimet kasvoivat pituutta liki tuplasti verrattuna lannoittamattomiin taimiin.

Pisimmät taimet löytyivät kuitenkin koealoilta, joille oli tuhkan lisäksi annettu kaliumia joko kalisuolana tai biotiittina.

Turvetuhka–kalisuola-käsittelyllä puiden keskipituus oli tutkimuksen lopussa yli kaksinkertainen, ja turvetuhka–biotiitti-käsittelyllä puut olivat vieläkin pidempiä.

Puiden biomassa oli turvetuhka-aloilla kaksinkertainen verrattuna lannoittamattomiin aloihin.

Kun lannoituksessa käytettiin turvetuhkan lisäksi kaliumia, taimien biomassa oli 4–5-kertainen lannoittamattomiin verrattuna.

Tuloksia voidaan yleistää myös sellaisille metsäojitetuille soille, joilla on samankaltaisia puiden ravinnetalousongelmia kuin suonpohjilla.

”Turvetuhkan terästäminen kaliumilla mahdollistaisi tuhkaan perustuvien lannoitteiden raaka-ainepohjan huomattavan laajentamisen. Raaka-aineseosten rakeistaminen tai pelletoiminen helpottaa levitystä, eikä näyttäisi vähentävän puiden kasvua”, sanoo tutkija Lasse Aro.