Pitääkö linnunpönttö tyhjentää joka vuosi? Lue asiantuntijan vinkit

Pöntöt on syytä tyhjentää joka vuosi. Samalla voi tarkistaa sen kunnon. Kuva: Maria Miklas

Kevät koittaa ja lintujen pesimäaika on aluillaan valtaosassa Suomea. Pääosin lintujen pesinnät ajoittuvat Suomessa huhti–heinäkuulle.

Oman pihapiirin linnunpöntöt löytävät pian uudet asukkaat. Pönttöjen vuosihuoltoa ei tule kuitenkaan unohtaa, muistuttaa Birdlife Suomen Jan Södersved.

”Pöntöt on syytä tyhjentää vuosittain. Samalla kannattaa aina tarkistaa pöntön kunto ja ennen kaikkea pöntön kiinnitys. Narujen tulee olla asianmukaiset, etteivät ne ei pääse kesken pesintää vaikkapa katkeamaan ja sen vuoksi pönttö putoamaan.”

Myös pöntön alapuolelta kiinni naulattu pohja kannattaa tarkistaa.

”Usein käy niin, että pohjan kiinnitysnaulat pikkuhiljaa löystyvät ja pohja voi pudota sieltä kokonaan. Kaikki pöntön rakenteet ja kiinnitykset kannattaa tarkistaa samalla kun pöntön huoltaa.”

Jos pönttöä ei millään tavoin huolla, saattaa se Södervedin mukaan puun kasvaessa puristua kiristyslankojen väliin ja hajota.

Vuosittainen tyhjennys pidentää myös pöntön käyttöikää.

Södersvedin mukaan pesät keräävät usein kosteutta, mikä saattaa lahottaa pönttöä.

Lisäksi vanhoissa pesäaineksissa saattaa talvehtia lintujen loisia, joista voi olla haittaa seuraavana pesimäkautena.

Yksittäinen poikkeus pesijöistä löytyy. Södervedin mukaan pikkuvarpusen pönttöä ei tarvitse tyhjentää, sillä lintu palaa mieluiten jo aikaisemmin valmisteltuun pesään.

”Pikkuvarpusta ei varmastikaan jokaisen pihalla ole ja se pesii mieluiten vaakamalliseen pönttöön. Eli jos vaakamallisessa pöntössä pesii joku, se on todennäköisesti pikkuvarpunen. Perinteisen malliset pöntöt kannattaa silti aina tyhjentää.”

Pesäpötössä voi olla persoonaa. MT vieraili keväällä Savonlinnassa, jossa Marko Ruuskasen nikkaroimat näköislinnunpöntöt kaunistuttavat kaupunkimaisemaa. Kuva: Timo Seppäläinen

Se, valitseeko pesintänsä aloittava lintu mieluummin upouuden pöntön vai jo jonkin aikaa asutun, vaihtelee Södervedin mukaan.

”Joskus voi käydä niin, että kun vierekkäin ovat juuri tehty ja vanhempi pönttö, meneekin vanhempi ensin käyttöön ja sitä uutta hieman vierastetaan”, hän kertoo.

Joskus käy toisinkin päin.

”Olen kyllä itsekin joskus laittanut pöntön puuhun niin, että hyvä kun on ehtinyt siitä pöntön äärestä kulkea pois, kun on jo sitä uutta asumusta on tultu ihmettelemään.”

Selkeää syytä sille ei ole, miksi upouusi pönttö ei kelpaisi pesijälle. Söderved kuitenkin arvelee jo vähän harmaantuneen, ulkona olleen pöntön näyttävän luonnonmukaisemmalta kuin tuoreesta sahatavarasta tehty pönttö.

Vastuu linnunpöntön huollosta ja kunnossapidosta on pääsääntöisesti sen laittajalla.

”Tietysti saattaa käydä myös niin, että vanhojen pönttöjen laittajasta ole tietoa”, Södersved toteaa.

”Silloin tietysti kannattaa siitä huolimatta laittaa pöntöt kuntoon, jos siellä huomaa rikkoutuneita pönttöjä.”