Ympäristökeskuksen Soimakallio arvioi uusien hiilinielulaskelmien sisältävän 70 miljoonan kuution hakkuut – ministeriö muistuttaa, että vertailutaso ei ole tavoite tai ennuste

Suomen metsät ovat hiilinieluja, mutta EU:n laskelmissa niistä voi tulla laskennallisia päästöjä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Vertailutasolaskelmiin tullaan todennäköisesti tekemään tulevina vuosina useita korjauksia sitä mukaa, kun kasvihuonekaasuinventaarion menetelmät kehittyvät, maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa.

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa Suomen metsien hiilinielun vertailutasoluvuksi kesäkuussa. Luvut ovat nyt asiantuntijoiden tarkasteltavana, minkä jälkeen niitä arvioidaan komissiossa sisäisesti. Komissio vahvistaa lopulliset vertailutasot jäsenmaille tämän vuoden loppuun mennessä.

Jotta Suomen metsistä ei tulisi jatkossa laskennallisia päästöjä, niiden tulisi yhdessä puutuotteiden kanssa sitoa 29,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, komission laskelmat valaisevat. Ilman metsäteollisuuden puutuotteitta hiilinielun vertailutaso on tuoreimmassa arviossa 23,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Luonnonvarakeskuksen valmistelemissa laskelmissa Suomen nieluluku oli kaksi miljoonaa hiilidioksiditonnia pienempi (27,6 miljoonaa tonnia). Komission kanssa käydyissä neuvotteluissa metsien hiilinielujen kunnianhimo kuitenkin hieman kasvoi.

"Vertailutaso ei ole Suomen, eikä minkään muunkaan jäsenmaan osalta metsien hiilinielutavoite eikä ennuste", ministeriö painottaa.

Hiilinielujen kehitykseen vaikuttaa tulevien vuosien hakkuiden kehitys. Aihetta kommentoi Twitterissä Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio.

"Nykyisenlaisella rakenteella suunnilleen 70–72 miljoonan kuution hakkuukertymä tuottaa käytetyillä puuston kasvuoletuksilla tuon nielun", hän arvioi.

Viime vuoden runkopuuhakkuut olivat 72 miljoonaa kuutiometriä, kun taas huippuvuonna 2018 hakkuut nousivat 77 miljoonaan kuutiometriin.

Vertailutason laskentamallilla Euroopan komissio seuraa, millaisia päästöjä maankäyttösektorilta ja metsistä muodostuu EU-jäsenmaissa.

Niin kutsuttuun lulucf-asetukseen kuuluva vertailutaso on tekninen laskelma, johon hiilinielujen todellista kehitystä verrataan. Laskelmilla mallinnetaan hiilinielujen kokoa vuosina 2021–2025 olettaen, että aikajaksolla noudatetaan samoja metsänhoidon käytäntöjä kuin 2000–2009.

Vaikka vertailutaso ei vaikuta hakkuiden määrään, luku on tärkeä Suomen ilmastovelvoitteiden saavuttamisen suunnittelun kannalta.

Jos hiilinielu jää vertailutasoa huomattavasti pienemmäksi, kansallisia päästövähennyksiä tulee hakea ensisijaisesti muualta. Toinen vaihtoehto on, että Suomi ostaisi muilta mailta nieluoikeuksia.

Vertailutason ja todellisen hiilinielun välistä lovea voidaan kuitenkin tarvittaessa paikata erityisjoustolla. Suomelle on annettu metsäisenä maana 10 miljoonan hiilidioksiditonnin jousto vuosille 2021–2030, mutta neuvottelut lopullisesta luvusta ovat vielä kesken.

Lue myös:

Komissio ja Suomi kompromissiin metsien hiilinielun vertailutasoista – EU:n vaatimus Suomen alkuperäistä ehdotusta kunnianhimoisempi, mutta luku vielä elää

EU ei uhkaa Suomen metsien lisäkäyttöä – metsätalouden lulucf-neuvottelut saatiin viimein pakettiin