Koneyrittäjien toimeentulokohenisi arkisin askarein
Koneyrittäjät painivat kannattavuusongelmien kanssa.
”Rahhaa lissää, rahhaa lisää – niinhän tässä olisi helppo huutaa. Haluamme kuitenkin rakentavasti pohtia keinoja, kuinka parantaa kannattavuutta. Se on tehtävissä niin, että puunhankinnan ketjuun ei tule uusia kustannuksia”, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo.
Osana Metsäpäiviä järjestetty Järkeä metsätöihin -tilaisuus pureutui koneyrittäjien arkeen.
Mika Jormakka toi yrittäjän terveiset Parikkalasta, jossa hänen kaksi motolinjaansa työllistävät viisi vierasta työntekijää. Jormakka on myös Koneyrittäjien liiton metsävaliokunnan puheenjohtaja.
Hänen mukaansa leimikoiden huono nauhoitus on iso ongelma. Puutteellisten merkintöjen vuoksi työntekijät joutuvat haeskelemaan leimikko- ja tilarajoja.
”Satojentuhansien eurojen moto seisoo tyhjän panttina, kun kuljettaja rämpii muniaan myöten hangessa ja yrittää löytää leimikko- ja tilarajoja. Koneen tyhjäkäyntiin ei olisi varaa, kun kerran kaikki persaukiset ovat tälle alalle sattuneet.”
Jormakan ja liiton kehittämispäällikön Aku Mäkelän listaamilla toimilla kohennettaisiin alan kannattavuutta.
Kunnollisen nauhoituksen lisäksi he nostivat esiin esimerkiksi leimikoiden ennakkoraivauksen, hakkuualojen suurentamisen ja siirtomatkojen lyhentämisen.
Leimikko- ja tilarajojen tarkistukseen tarjotaan innokkaasti paikanninta.
”Gepsiin ei kuitenkaan voi maastossa luottaa. Paikantimen tiedot heittelevät yllättävän paljon sääolosuhteiden mukaan. Myös maaston jyrkkyyserot vaikuttavat”, Jormakka kertoi käytännön kokemuksia.
Yrittäjät esittivät ajatuksen puutavaralajien vähentämisestä. Nyt maastossa saatetaan tehdä lähes kymmentä tavaralajia.
”En uskalla luvata määrän vähenemistä”, Metsä Groupin korjuupäällikkö Mikko Välikoski vastasi.
”Käyttötarkoitus sanelee puutavaralajien määrän. On asiakkaan etu, että jokainen jae saadaan sille parhaiten sopivaan käyttöön. Kehittyvä apteeraustekniikka auttaa hakkuuvaiheessa.”
Välikoski oli yrittäjien kanssa samaa mieltä siitä, että leimikoiden merkinnöissä olisi kohennettavaa: umpeutuneet rajalinjat ovat ongelma.
Hän mietti, mistä huonot merkinnät johtuvat.
”Yksi syy lienee metsänomistajat, jotka eivät ole koskaan edes käyneet palstallaan. Eivät he silloin tunne sen rajojakaan. Ja tällaisia omistajia on yhä enemmän.”
Leimikon raivaus hakkuun helpottamiseksi on Välikosken mukaan sovittava jo ostovaiheessa.
”Jos leimikko on raivaamaton, niin se on otettava huomioon hinnoittelussa.”
Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen valoi koneyrittäjiin tulevaisuuden uskoa presidentti J. K. Paasikiveä mukaillen.
”Tänä synkkänä marraskuisena torstaina muistutan: Niin kauan kuin metsästä kuuluu moton ja metsätraktorin ääniä, niin kauan kansakunnalla on toivoa.”
Moto ja metsätraktorit olivat Kääriäistä, Paasikivi puhui kirveestä.
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
