Kansallispuistoa vastustetaan kovasti Baijerissakin

Untersteinbachin pormestari Oskar Eberth ja alueen valtionmetsäpomo Ulrich Mergner nojaavat Saksan pisimpään pyökkiin. Puulla on mittaa peräti 47,8 metriä. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

UNTERSTEINBACH,

SAKSA (MT)

Saksan Baijerissakin paikalliset asukkaat vastustavat kansallispuistoa. Suojeluväki on puiston perustamisen kannalla.

Steigerwaldin kansallispuistoksi on kaavailtu 11 000 hehtaaria Untersteinbachin kunnan aluetta. Pormestari Oskar Eberth ei ole ajatuksesta innostunut.

”Paikalliset asukkaat eivät halua alueelle kansallispuistoa”, pormestari sanoo. Puiston pelätään rajoittavan ainakin liikkumista ja puunkorjuuta. Kunnassa on useita pieniä sahoja ja puunjalostusyrityksiä.

Eberthin mukaan innokkaimpia puiston kannattajia ovat Baijerin vihreät. Sosialistipuolueessa on sekä puolesta että vastaan, oikeisto vastustaa.

Puiston hyödyksi on esitetty lisääntyvää turismia. Pormestarin mukaan hyödyt ovat haittoja pienemmät.

Kansallispuistoa on suunniteltu ainakin viisi vuotta. Vastustajat ovat perustaneet yhdistyksen, jossa on jo yli 3 000 jäsentä. Sekä maaseudulla että taajamissa on julisteita, joissa kansallispuistolle sanotaan kiitos ei.

Puistoa kaavaillaan pääosin valtion omistamalle alueelle. Valtion metsää on 17 000 hehtaaria.

Valtion maan puista puolet korjataan metsurivoimin. Neljänneksen kaatavat monitoimikoneet, neljänneksen kuntalaiset saavat ottaa polttopuiksi.

Metsuripuutavaran kulut tienvarteen toimitettuna ovat 15–17 euroa kuutiolta. Homma kannattaa, sillä kuutiosta saa 150–200 euroa.

Kolme neljäsosaa puustosta on lehtipuuta, siitä valtaosa pyökkiä, alueen valtionmetsäpomo Ulrich Mergner kertoo.

Luonnontilaan on jätetty pyökkimetsikkö, jossa kasvaa Saksan pisin pyökki. Sen pituus on 47,8 metriä. Suoraa oksatonta tyveä on 22 metriä, sillä korkeudella on ensimmäinen haara. Rungon tilavuus on noin 20 kuutiota.

Suurimman pyökin lähiympäristössä on puuta tuhat mottia hehtaarilla. Metsikön vanhimmat pyökit ovat vähintään 300 vuotta kasvaneita.

Valtio istuttaa lehtimetsiin myös havupuita. Mergnerin mukaan tärkeimmäksi havupuuksi on nousemassa pihtakuusi. Se ei kaadu myrskyissä yhtä helposti kuin tavallinen kuusi.

Hitaasti kasvava tammi on vaikeammin uudistuva puulaji kuin pyökki. Pienet tammentaimet ovat alttiita kauriiden syönnille monta vuotta, siksi kauriita pitää metsästää.

Valtion mailta ammutaan vuosittain keskimäärin seitsemän kaurista ja kolme villisikaa sadalta hehtaarilta. Torneista väijymällä onnistutaan kaatamaan vajaa puolet kaurissaaliista ja vain kymmenesosa villisioista.

Ajojahdit ovat suuria, kerralla metsässä voi olla jopa parisataa metsästäjää. Valtion metsäpomojen velvollisuuksiin kuuluu metsästäminen ja jahtien järjestäminen.

REIJO VESTERINEN

Luonnon-

tilaan on

jätetty pyökki-

metsikkö, jossa

kasvaa Saksan

pisin pyökki.

Avaa artikkelin PDF