Tykkypuiden korjuut vauhtiin Lounais-Lapissa

SIMO

Metsäkoneet urakoivat tykkylumen pirstomien puiden korjuussa Lounais-Lapissa. Viime talvena käynnistynyttä suururakkaa viivytti runsassateinen kesä, joka pehmitti alueen turvemaat ajokelvottomiksi. Elokuun poutajakso kuivatti metsät ja päästi hakkuut täyteen vauhtiin.

Lapin pahimmat lumituhot ovat Simon kunnan alueella yksityismailla. Tuhojen laajuus on tarkentunut noin 10 000 hehtaariin kuluneen kesän aikana.

Metsätuhojen torjunnasta säädetyn lain aikarajat ylittäviä kohteita, joilta vaurioituneet puut olisi jo pitänyt korjata, on satoja hehtaareita.

”Kaikki meneillään olevat harvennushakkuut liittyvät lumituhoihin”, metsäneuvoja Ilkka Ronkainen Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksestä kertoo.

”Uusia tuhokohteita paljastuu yhä. Vauriopuissa ei ole juuri näkynyt hyönteisiä”, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Martti Pentinsaari Keminmaasta sanoo.

Tykyn vaurioittamaa puuta lojuu simolaismetsissä jopa 100 000 kuutiometriä. Tuhopuuston määräksi on arvioitu 5–10 kuutiometriä hehtaaria kohti.

Pahimmin siipeensä saaneilta tuhokohteilta on kertynyt 50–60 kuutiometriä kuitupuuta hehtaaria kohti. Tykyn rikkomista rungoista ei ole enää tukiksi.

”Ainespuuta on saatu talteen toistaiseksi muutamia tuhansia kuutioita. Vain yksi kohde on jouduttu uudistamaan lumituhojen takia”, Ronkainen toteaa.

Ronkaisen mukaan maanomistajat ovat jättäneet vakuutusyhtiöille korvaushakemuksia metsävakuutuksen perusteella lähes 4 000 hehtaarilta. Saman verran tuhokohteita on ilman vakuutusta.

Lisäksi 2 000 hehtaaria tuhometsiköitä on arvioimatta.

Laajoja lumituhoja aiheutui viime talvena Lounais-Lapin lisäksi etenkin valtion mailla Keski- ja Länsi-Lapissa. Tuhot ovat huomattavat myös yksityismailla Sodankylän kunnan pohjoisosissa.

”Tuhansista kuutiometreistä tässä puhutaan”, metsäneuvoja Pekka Kasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Kaikki kohteet eivät päädy arvioitaviksi.

Suomen metsäkeskus ei ole ryhtymässä toimiin puutavaran omistajien tai maanomistajien rankaisemiseksi, vaikka tykyn rikkomien puiden korjuu on monin paikoin myöhästynyt lain vaatimuksista.

”Poikkeuksellisen hankalat korjuuolot muodostavat metsätuhojen torjunnasta säädetyn lain tarkoittaman ylivoimaisen esteen useimmissa tapauksissa”, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi Metsäkeskuksesta toteaa.

Lain mukaan maanomistajalla ja puutavaran omistajalla ei ole puutavaran, rungonosien, kantojen ja vahingoittuneiden puiden poistamista koskevaa velvollisuutta, jos erityisen poikkeukselliset olosuhteet estävät puutavaran korjuun ja kuljetuksen järjestämisen.

Korjuuvelvollisuuden voi poistaa myös laissa mainittu vaihtoehtoisten toimenpiteiden tai vahingoittuneiden puiden poistamiseen liittyvä taloudellinen kohtuuttomuus.

Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa maanomistajat korjaamaan vaurioituneet männyt pois metsästä siltä osin kuin niiden määrä ylittää 20 kuutiometriä hehtaarilta.

Kuuset on korjattava siltä osin kuin määrä ylittää 10 kuutiota hehtaaria kohti.

Lapin maakunta kuuluu lain tarkoittamaan C-lämpösumman alueeseen, jossa vaurioituneet männyt korjattava metsästä ja kuljetettava pois välivarastosta 15. heinäkuuta mennessä, kuuset 15. elokuuta mennessä.

Tykky runteli Lounais-Lapin metsiä edellisen kerran talvella 2013–14. Kun maastossa lojuu runsaasti puuta, riski männylle kasvutappioita aiheuttavien ytimennävertäjien runsastumiseen on huomattava.

Viileä ja sateinen kesä kuitenkin hankaloitti kuoriaisten lisääntymistä.

”Riski puutavaran pilaantumiseen ja puuston kasvutappioihin kasvaa, mikäli kohteella on vahva kaarnakuoriaiskanta valmiina. Kasvutappiot ovat merkittäviä, jos männystä syödään yli 150 kasvainta”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen Rovaniemeltä kertoo.

Kari Lindholm

Avaa artikkelin PDF