Hakkuut vähenivät 75 miljoonaan kuutiometriin viime vuonna ‒ puuston kokonaismäärä suureni Suomen metsissä 14 miljoonaa kuutiometriä

Tukkia ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja metsänomistajien kotitarvesahaukseen viime vuonna 64,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva: Sanne Katainen

Suomessa hakattiin puuta viime vuonna yhteensä 75 miljoonaa kuutiometriä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedot kertovat.

Hakkuumäärästä oli tukkia 30, kuitupuuta 34 ja energiapuuta 11 miljoonaa kuutiometriä.

Sekä hakkuumäärä että puuston poistuma pienenivät edellisestä vuodesta kaksi prosenttia. Puuston poistuma oli 89 miljoonaa kuutiometriä.

Tukkia ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja metsänomistajien kotitarvesahaukseen 64,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Energian hinnan nousu kasvatti energiapuun kysyntää. Suoraan metsästä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun määrä kasvoi kolme prosenttia 10,6 miljoonaan kuutiometriin.

"Hakkuiden kokonaismäärä eli hakkuukertymä pieneni 75 miljoonaan kuutiometriin, joten edellisestä vuodesta tultiin alaspäin vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä. Siitä huolimatta määrä oli hivenen suurempi kuin edeltävän viisivuotisjakson aikana keskimäärin", kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jukka Torvelainen Luken tiedotteessa.

Metsien suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on Luken arvion mukaan kymmenvuotiskaudella 2016–2025 keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

Koko Suomen tasolla tarkasteltuna hakkuumahdollisuudet ovat 1970-luvulta lähtien olleet koko ajan suuremmat kuin toteutuneet hakkuut.

Hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on Torvelaisen mukaan hyvä verrata usean vuoden ajalta, sillä hakkuumäärät vaihtelevat voimakkaasti metsäteollisuustuotteiden kysynnän mukaan.

"Usean vuoden keskiarvo kertoo hakkuiden tason selvästi yksittäistä vuotta luotettavammin. Seitsemän viime vuoden aikana koko maan hakkuut ovat olleet keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, kun vuosittainen taso on vaihdellut 86 ja 97 prosentin välillä", Torvelainen kertoo.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 hakattiin koko maan tasolla 93 prosenttia hakkuumahdollisuuksista.

Edellisinä vuosina hakkuut ovat ylittäneet arvioidut hakkuumahdollisuudet eteläisimmässä Suomessa Uusimaata ja Lounais-Suomen rannikkoalueita lukuun ottamatta.

Pohjois-Suomessa hakkuut ovat jääneet selvästi hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi. Todennäköisesti tilanne on sama edelleen, kun vuoden 2022 maakunnittaiset tilastot valmistuvat toukokuussa.

Kuusitukin hakkuut kasvoivat viime vuonna edellisvuodesta neljä prosenttia ja olivat 11 prosenttia viiden edellisvuoden keskiarvoa suuremmat. Kuva: Sanne Katainen

Tukkia ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja vientiin yhteensä 63,8 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli kaksi miljoonaa kuutiometriä edellisvuotista pienempi ja yhtä suuri kuin edeltävänä viitenä vuonna keskimäärin.

Tukkia hakattiin 29,6 miljoonaa kuutiometriä eli puoli miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä oli kahdeksan prosenttia suurempi kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.

Hakkuut painottuivat jälleen kuusitukkiin. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, 16 miljoonaa kuutiometriä. Kuusitukin hakkuut kasvoivat edellisvuodesta neljä prosenttia ja olivat 11 prosenttia viiden edellisvuoden keskiarvoa suuremmat. Myös mäntytukkia hakattiin ennätykselliset 12,5 miljoonaa kuutiometriä.

Kuitupuun hakkuumäärä 34,2 miljoonaa kuutiometriä alitti seitsemän prosenttia sekä edellisen että viiden edellisen vuoden lukemat.

Mäntykuitupuuta hakattiin 15,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli pienin määrä vuoden 2014 jälkeen. Myös kuusella hakkuut vähenivät edellisvuodesta kuusi prosenttia 10,0 miljoonaan kuutiometriin.

"Lehtikuitupuun hakkuumäärä ei odotuksista huolimatta kasvanut, vaan se jäi 8,7 miljoonaan kuutiometriin. Edellisvuosien tasosta jäätiin vajaa miljoona kuutiometriä jälkeen", yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä kertoo.

Pientaloissa arvioidaan poltettavan vuosittain 6,5 miljoonaa kuutiometriä halkoja, klapeja ja haketta.  Kuva: Markku Vuorikari

Energiakäyttöön runkopuuta hakattiin kaikkiaan 10,6 miljoonaa kuutiometriä.

Lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi hakattiin runkopuuta, eli karsittua rankaa tai kokopuuta 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi energiatuotantoon kerättiin latvusmassaa ja kantoja yhteensä 2,5 miljoonaa kuutiometriä.

Pientaloissa poltetaan vuosittain 6,5 miljoonaa kuutiometriä halkoja, klapeja ja haketta. Määrä on selvitetty lämmityskauteen 2016/2017 kohdistuneella tutkimuksella. Todennäköisesti polttopuun käyttö kasvoi viime vuonna energian hintojen noustessa, joten Tilastokeskus ja Luke päivittävät pientalojen polttopuun käyttömäärää koskevan arvion kevään aikana.

Metsiin jäi vuonna 2022 runkopuuta hakkuutähteenä kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Sen lisäksi metsiin kertyi kuusi miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta. Metsistä pois korjatun puun kanssa ne vähentävät yhdessä elävän puuston määrää.

"Hakattua puuta otettiin käyttöön 75 miljoonaa kuutiometriä ja metsiin kertyi kuollutta puuta yhteensä 14 miljoonaa kuutiota. Niistä muodostuva puuston kokonaispoistuma pieneni edellisestä vuodesta kaksi prosenttia 89 miljoonaan kuutiometriin", Torvelainen summaa.

Uutta runkopuuta kasvoi 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten elävän pystypuuston kokonaismäärä suureni Suomen metsissä Luken mukaan noin 14 miljoonaa kuutiometriä.