Metsämarssin avajaisissa painotettiin ylpeyttä metsänomistamisesta: ”Metsänomistajia harmittaa sävy, jolla keskustelua käydään”, sanoi MTK:n Tiirola

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo, että hoitamattomat ja osin omistamattomat metsät ovat yksi syy suuriin maastopaloihin Euroopassa. Hänet kuvattiin vesurin kanssa metsämarssissa 12.9. Tuusulassa. Kuva: Jarno Mela

Vuonna 1950 tällä paikalla oltiin ensimmäisen kerran metsämielenilmauksen asialla. Silloin tässä puhui presidentti Juho Paasikivi. Seuraavan kerran presidentti oli tässä vuonna 2000, kun Tarja Halonen kannusti ensiharvennuksiin.

Nyt paikalla on maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

”Prikulleen saman asian kanssa olemme liikkeellä nytkin. Hallitus haluaa edistää metsänhoitoa ja vahvistaa kansallista metsäpolitiikkaa”, Essayah sanoo.

Kyseessä on vuoden 2023 Metsämarssin avaustilaisuus ja mikä olisi sille parempi paikka kuin ensimmäisen metsämarssin alkuperäinen lähtöpaikka.

Tällä kertaa ei varsinaisesti marssita mihinkään, vaan tämän viikon aikana eri puolella Suomea järjestetään tapahtumia, joilla halutaan parantaa suomalaisten metsätietoutta.

”Metsänomistajia harmittaa sävy, jolla keskustelua metsänhoidon ympärillä käydään. Siitä lähti ajatus modernista metsämarssista”, MTK:n metsäjohtaja Mikko Tiirola kertoo.

Viikon aikana tuodaan esille erityisesti metsänhoidon, metsien monipuolisen käytön ja metsänomistajien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tiivisti viestin avauspuheessaan:

”Metsämarssi tarjoaa sinulle mahdollisuuden päivittää metsäsuhteesi.”

Vesuri heiluu ja pihlajaa kaatuu. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah taimikonhoitotyössä Tuusulassa. Kuva: Jarno Mela

Yksi Metsämarssin tavoite on lisätä ylpeyttä metsänomistamisesta.

”Haluamme osoittaa koko muulle yhteiskunnalle omistamisen arvoa ja sitä mitä me pystymme metsille tekemään”, Tiirola sanoo.

Sitten seuraa työnäytös. Essayahille ojennetaan hanskat ja vesuri ja ministeri tarttuu taimikonhoitotyöhön.

Tuosta ja tuosta, ministeri heiluttaa vesuria ja pihlajaa kaatuu.

Essayahkin muistuttaa metsänomistajan roolin tärkeydestä.

”Omistajien kaupungistuminen tuo haasteita. Hoitamattomat ja osin omistamattomat metsät ovat yksi syy esimerkiksi suuriin maastopaloihin Euroopassa.”

Marttilan mielestä näyttää siltä, että Brysselissä on pikku hiljaa myönnetty virheitä EU:n metsäpolitiikassa.

Essayah muistuttaa, että työtä on paljon jäljellä. Hän osallistuu pian EU:n metsämaiden yhteistyökokoukseen Itävallassa.

”Jotta tämän komission tekemien kaltaisia toimia pystyttäisiin jo ennalta estämään.”

1950-luvulla Marssin kohdeyleisönä oli maatalousväestö, joita kannustettiin metsänhoitotyöhön. Nyt kohteena ovat ennemminkin kaupunkilaiset. Heille halutaan kertoa metsänhoidosta ja kiinnittää huomiota metsäomaisuuteen.

Tiirola muistuttaa, että metsillä on osa kansanterveystyössä.

”Yksi tankillinen työtä raivaussahalla vastaa padel peliä. Raivaussaha on hyvä personal trainer”, Tiirola sanoo ja heittää haasteen kaupunkilaisille lähteä sahan kanssa metsään.

Viikon aikana Metsänhoitoyhdistykset järjestävät alueillaan erilaisia tapahtumia ja metsäkävelyjä. Osa tapahtumista on nimetty Mars metsään! -tunnuksella.

Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla voi osallistua metsäretkeen asiantuntijan opastuksella torstaina. Nilsiässä teemana on nuoren metsän hoito.

Myös hakkuu- ja korjuunäytöksiä järjestetään. Paikalliset tapahtumat löydät metsänhoitoyhdistysten tapahtumakalenterista.

Useat yhdistykset pitävät viikolla avointen ovien päivää toimistollaan.

Koko viikon MTK:n Youtube -sivulla pyörii metsälive Ilomantsin Möhköstä.

Täällä Tuusulassa Malmarin tilalla metsää on hoitanut myös itse presidentti Paasikivi.

”Hän kylvi siemeniä tähän kylvökannulla. Päivä oli lämmin, mutta Paasikivi oli paksussa päällystakissa, sillä häntä paleli koko ajan. Tiedossa oli, että presidentillä oli huono verenkierto”, tilan isäntä Veli-Pekka Talvela kertoo.

Paikalla on tapahtuman kunniaksi muistokivi. Kivessä on laatta Halosen vierailun merkiksi. Ehkä siihen pian lisätään toinen laatta Essayahin ja vuoden 2023 Metsämarssin kunniaksi.