Osaran aukeat puskevat harvennuspuuta
Susivaaran Osaran aukealla kasvaa 17–19 senttimetrin vahvuista, 12–13 metrin mittaista metsää. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoPUDASJÄRVI
Tunnetuin Osaran aukea on yli 20 000 hehtaarin avohakkuu Posion ja Pudasjärven rajamailla Susivaarassa. Aika on tehnyt tehtävänsä, Euroopan suurin pallokenttä on muuttunut lopulta metsäksi.
”Ei tästä tullut sittenkään puutonta tundraa eikä autiomaata. Hakkuun tuotot hupenivat Suomen jälleenrakentamiseen ja sotakorvauksiin”, kertoo Metsähallituksen tiimiesimies Jorma Kouva Pudasjärveltä.
Kouva varttui lähellä Susivaaran savottaa. Mies näki radikaalit hakkuut ja niitä seuranneet kulotukset poikasena 1950–1960-luvulla. Vanhat kuusikot osaroitiin laidasta lukien, sen jälkeen punakukko sai heilua tovin.
”Samalla kerralla saatettiin kulottaa jopa 600 hehtaaria keskellä kuuminta kesää, se oli kylmäpäisten miesten touhua. Hommaa katseltiin silmät suurina.”
Valtioneuvoston painostuksesta Metsähallitus ryhtyi valmistelemaan ennen näkemättömän laajoja hakkuita vuonna 1947. Siitä ei ollut varmuutta, saadaanko aukeat metsitettyä. Kulotusten jälkeiset uudistamisen vuodet eivät sujuneet ongelmitta.
Kouva sanoo, että vastuksia koettiin etenkin 310 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla Kortepalon savottakeskittymän alueella.
”Siemenpulan takia männynsiemeniä oli haalittu eteläisestä Suomesta. Mänty ei halunnut juurtua sammalen valtaamille kuusen maille.”
Pudasjärven hoitoalueen alueherra totesikin vuonna 1958 ”metsityksen onnistumisen esteenä olevan mustassa kulotuspinnassa tehostuva auringon paahde ja aukeilla vaaramailla puhaltava tuuli, joka täydentää roudan ja auringon kuivattavaa vaikutusta.”
Suurten vaikeuksien jälkeen Metsähallitus luopui avohakkuualojen metsänkylvöstä ja siirtyi koneelliseen maanmuokkaukseen ja kulotusalojen taimettamiseen 1960-luvun lopulla.
Vastoinkäymisistä huolimatta Kortepalon metsä on nyt elämänsä kunnossa. Puuston keskiläpimitta on 17¬–19 senttimetriä, puuta kasvaa 140–150 kiintokuutiota hehtaarilla.
”Alueen puustopääoma on noin 1,5 miljoonaa kiintoa. Puuta on siis reilusti enemmän kuin sitä aikanaan hakattiin”, kertoo Kouva.
Ensimmäiset ensiharvennukset tehtiin vuonna 2004. Harvennuksissa kertymä on 50 kiintoa hehtaarille. Rungon järeys on 75 litran luokkaa.
Metsähallitus tavoittelee Kortepalon tasaikäiseen metsään selkeää kehitysluokkajakaumaa, alueita myös avohakataan.
Alueen vuotuiset harvennustyömaat ovat 100–150 hehtaarin kokoisia, leimikoista hakataan vuosittain 10 000–15 000 mottia.
”Ensiharvennuspuulle on kysyntää, Oulun ja Kemin puunjalostuslaitokset sijaitsevat kohtuullisen lähellä. Harvennuksesta kertyy 5–10 prosenttia sahapuuta ja saman verran pikkutukkia.”
Kortepalon metsiä lannoitetaan 50–100 hehtaarin vuositahdilla. Metsäsalpietaria saavat etenkin kahden harvennuksen kohteet. Kustannukset ovat 300–400 euroa hehtaarille.
Kun puusto on harvennettu, ja latvukset ovat kunnossa, lannoitus lyhentää metsän kiertoaikaa ja nopeuttaa järeytymistä ratkaisevasti.
”Nuorimmat harvennettavat metsät ovat noin 40-vuotiaita. Kiertoaika on 60–70 vuotta. Vaikka kyseessä ovat vaaramaat, nämä ovat silti reheviä ja tuoreita kankaita.”
Kouva sanoo, että 1960-luvun kulotukset antoivat kasvulle hyvän pohjan.
”Kulotusten vaikutus laimenee, mutta puusto tuottaa luonnostaan kariketta, siitä metsä saa ravinteita.”
Kahden harvennuksen jälkeen puuta poistuu yhteensä 100 mottia hehtaarilta.
”Kokonaiskertymäksi muodostuu noin 300 mottia, päätehakkuisiin päästään 2020-luvulla.”
Kortepalon nuori metsä kasvoi riistan kehdoksi. Hirvet, jänikset ja metsäkanalinnut viihtyvät laajoilla metsän peittämillä vaaroilla.
”Lähialueelta kaadettiin äskettäin myös karhu. Peitteisessä metsässä riistalintujen saaminen on haasteellista. Ne ovat suojassa paitsi metsästäjiltä, myös petolinnuilta.”
Pohjois-Suomen mittavat avohakkuuaukot ristittiin Osaran aukeiksi radikaalin hakkuutavan siunanneen Metsähallituksen pääjohtajan N. A. Osaran (1903–1990) mukaan. Suurhakkuiden pääarkkitehtina toimi eräkirjailijana tunnettu ikimetsien ihannoija, ylimetsänhoitaja A.E. Järvinen (1891–1963).
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
