Kirjanpainajien parveilu lisääntyi loppukesästä, mutta tuhoriski on tänä vuonna alhainen

Luken arvion mukaan kirjanpainajat ovat tänä vuonna hyödyntäneet myrskyjen kaatamia puita. Kuva: Saara Lavi

Heinäkuun pitkä hellejakso lisäsi kirjanpainajien parveilua, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessa. Ennen helteitä kirjanpainajien riskiraja ei ylittynyt missään päin Suomea, mutta elokuun puoliväliin mennessä riskiraja ylittyi kahdeksalla seurantapaikalla.

Seurantapaikat sijaitsivat Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Lisäksi raja ylittyi yhdellä seurantapaikalla Keski-Suomessa. Elokuun puolenvälin riskiraja on 15 000 kirjanpainajan kumulatiivinen kertymä.

Runsas parveilu alkukesällä lisää kuusten kuolleisuusriskiä. Nyt runsain parveilu painottui eteläisessä Suomessa loppukesään. Sateinen alkukesä myös luultavasti lisäsi kuusten elinvoimaa, joten kirjanpainajariski jää aiempia vuosia alhaisemmaksi.

Maan keskiosissa parveilu oli runsainta alkukesällä ja väheni loppukesää kohden. Pohjoisessa parveilu oli vähäistä.

Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa esitteli kirjanpainaja-ansaa kesäkuussa Helsingin keskuspuistossa. Kuva: Kari Salonen

Pyydyksiin jääneet kirjanpainajat olivat heinäkuun alkupuolella väriltään tummia, jo kerran talvehtineita yksilöitä. Vasta elokuussa esiintyi jonkin verran tänä vuonna kuoriutuneita kirjanpainajia.

Luken mukaan tämä on merkki siitä, että metsätuholain asettamat aikarajat kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljettamisesta toimivat suunnitellusti.

Metsäkeskus sai tänä vuonna vähemmän hyönteistuhoja koskevia metsänkäyttöilmoituksia kuin kahtena viime vuonna. Ilmoituksia tehtiin 1 544 hehtaaria, kun kahtena aiempana vuotena niitä oli 2 277–2 350 hehtaaria.

Ilmoitusten väheneminen voi johtua Metsäkeskuksen ohjeistuksesta, jonka mukaan muutama kirjanpainajan tappama puu ei tarkoita hakkuuta hyönteistuhon vuoksi. Maastohavainnot viittaavat kuitenkin siihen, että kylmä alkukesä vähensi hyönteistuhoja. Lisäksi kirjanpainajat todennäköisesti hyödynsivät myrskyjen kaatamia puita elävien pystypuiden sijaan.