Luonnonsuojelujärjestöt vaativat lisärahaa suojeluun – tuoreen arvion mukaan joka toinen luontotyyppi on uhanalainen
WWF esittää luonnonsuojelun potin viisinkertaistamista. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hallituksen lisäävän sata miljoonaa euroa vuodessa suojeluun, luonnonhoitoon ja ennallistamiseen.
Kuva: Jukka PasonenEilen tiistaina julkaistu tuore uhanalaisuusarvio osoittaa luontotyyppien tilan heikentymisen jatkuvan edelleen. Noin puolet lähes 400 Suomen luontotyypistä on arvioinnin mukaan uhanalaisia koko maassa.
"Tulokset ovat hälyttäviä. Meidän on toimittava laajalla rintamalla ja aktiivisemmin luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi", toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).
WWF:n mukaan ainoa ratkaisu, jolla voidaan turvata luontotyyppien ja niistä riippuvaisten lajien tulevaisuus, on viisinkertaistaa luonnonsuojelun potti valtion budjetissa.
”Erilaisia luontotyyppejä turvataan erilaisilla toimenpiteillä. Ne eivät ole ilmaisia, ja valtio on varannut aivan liian vähän rahaa sekä suojelualueiden hankkimiseen että heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamiseen", WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on samoilla linjoilla. "Seuraavan hallituksen on lisättävä sata miljoonaa vuodessa suojelualueiden lisäämiseen, luonnonhoitoon ja ennallistamiseen", toteaa liiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
"Kotimaisen rahoituksen lisäksi luontotyyppien hoitoa tulee tukea EU:n maatalouden, meri- ja kalatalouden sekä rakennerahastoista."
Tuoreen arvion perusteella Suomen 34 metsäluontotyypistä kolme neljännestä on uhanalaisia ja silmälläpidettäviä 21 prosenttia.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoiman selvityksen mukaan kaikki kangasmetsien luontotyypit arvioitiin joko uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.
Syynä on Syken mukaan useimmiten pitkään jatkunut heikentyminen luontotyypin ekologisessa laadussa.
Nuorissa metsissä kuolleiden ja järeiden puiden määrät ovat vähentyneet merkittävästi verrattuna metsäpalon tai myrskyn jälkeen luontaisesti syntyneisiin metsiin. Vanhojen metsien uhanalaistuminen johtuu niiden pinta-alan vähenemisestä.
Luontotyyppien tilaa voidaan parantaa muun muassa suojelua, hoitoa ja ennallistamista tehostamalla.
Myös tutkimustieto ja luontotyyppien parempi huomioiminen maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä ovat keskeisiä tekijöitä.
Asiantuntijat kokosivat uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä 70 toimenpide-ehdotuksen listan luontotyyppien uhanalaistumisen torjumiseksi.
Metsäluontotyyppien säilyttämiseksi listalla ehdotetaan muun muassa luonnonhoitoa ja metsäluontotyyppien ekologista laatua heikentävien toimenpiteiden välttämistä.
"Uhanalaisimpia luontotyyppejä ovat ihmisen luomat luontotyypit ja suot. Metsissä luonnonhoidon eteen tehdään nykyään koko ajan töitä", toteaa MKT:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Tiilikaisen mukaan esimerkiksi metso-ohjelmalla on jo saatu aikaan hyviä tuloksia.
"Meidän tulee laajentaa hyväksi havaittuja metso-ohjelman malleja. Pelkät suojelualueet eivät kuitenkaan riitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Uskon, että metsäpuolelta löytyy valmiutta reagoida tilanteeseen muun muassa luontokohteiden entistä paremmalla tunnistamisella. Lahopuun määräähän on jo lisätty muun muassa tekopökkelöillä", Tiilikainen toteaa.
Lue lisää aiheesta:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
