Pylväsvalmistajan toive: Päätehakkuita pitäisi myöhentää
Myyntijohtaja Joni Nousiainen (vas.) ja toimitusjohtaja Ari Mononen aidantolppalavojen keskellä Joensuun syväsataman tuntumassa sijaitsevan kyllästämön pihalla. Kestopuun liikevaihto yhtiössä on seitsemän miljoonaa euroa. Jarno ARTIKA Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Metsänkäyttösuosituksia pitäisi toimitusjohtaja Ari Monosen mielestä tarkentaa sen verran, että päätehakkuisiin ryhdyttäisiin 20 vuotta nykysuosituksia myöhemmin.
”Direktiivit ovat tiukentuneet niin, että sähkölinjoille tarvitaan erittäin kovaa tuuli- ja jääkuormitusta kestäviä pylväitä. Ennen riitti 20–25 senttiä halkaisijaltaan olevat pylväät, nyt halkaisijan on oltava rinnan korkeudelta 28–34 senttiä”, Suomen ja Euroopan johtaviin pylvästuottajiin kuuluvan Iivari Mononen -yhtiön johtaja perustelee.
Muutoin laadussa suomalainen pylväs ei häviä yhdellekään kilpailijalleen. Kuivilla kankailla kasvaa hyvää mäntyä, kunnes Kainuun korkeudella alkaa puiden pituuskasvu jäädä liian lyhyeksi.
”Kaksi kolmasosaa pylväistämme tulee Suomesta, loput Ruotsista ja Norjasta. Meillä on vakituisia metsänmyyjiä emmekä puutavaran ostajina edusta kovin suurta toimijaa. Pylväslisää maksetaan tapauskohtaisesti, siitä ei mitään taulukkoa ole olemassa”, Ari Mononen kertoo.
Iivari Monosen yhtiölle ostetaan vuosittain 70 000–100 000 kuutiometriä puuta, ja perusvirta kertyy yksityismetsistä.
”Siinä missä ennen riitti, että olimme metsissä hyviä, nyt tarvitaan paljon laajempaa asiantuntemusta. Siinä maailma on muuttunut”, Ari Mononen perustelee kesäkuista yrityskauppaa.
Porvoolaisen Eero Kurkon Exsane-yhtiö hankittiin Monosen yhtiöperheen osaksi vahvistamaan asiantuntemusta sähkölinjojen kokonaissuunnittelusta, raivaustyöstä ja muusta teknisestä osaamisesta.
”Haluamme olla johtava asiantuntijaorganisaatio. Sukupolvenvaihdosta tapahtuu metsien omistajuudessa, joten neuvontapalveluita tarvitaan silläkin puolella. Myös toimijaverkosto sähkölinjojen tuotannossa on monipuolistunut”, Mononen selvittää.
Ennen vanhaan sähköyhtiö osti pylväät ja rakensi verkoston, nyt sähköntuotannossa ovat eri yhtiöt kuin linjojen rakentamisessa ja kunnostamisessa.
Maakaapeloinnin yleistyminen ei Ari Monosta huolestuta.
”Viiden vuoden ennusteet näyttävät, että sähköverkkojen rakentamisen tarve vain kasvaa Suomessakin. Linjat on vedetty pääosin sotien jälkeen, joten niitä pitää uusia. Suomen maasto-olosuhteet ja harva asutus suosivat ilmajohtoverkostoa.”
Puupylvään kilpailijat rauta-, betoni ja komposiittipylväät ovat toistaiseksi kalliimpia ja huonommin maasto-olosuhteisiin soveltuvia kuin kupari- ja kreosoottikyllästetty puupylväs.
Kreosoottikyllästys tarkoittaa puun käsittelyä kivihiilitervan tisleellä, jotta se kestää kovia ilmasto-olosuhteita lahoamatta.
”Puu on kevyt, ei vaurioidu helposti ja sitä voi työstää paikan päällä kätevästi”, Mononen luettelee puupylvään etuja.
Euroopan unionissa pohditaan jatkuvasti, voidaanko kreosoottia hyväksyä sen ympäristömyrkyllisyyden takia. Kemikaalille on myönnetty käyttölupa tämän vuosikymmenen loppuun saakka.
”Jatkuvasti maailman isoimmat kemikaalivalmistajat etsivät kreosootille korvaavia kemikaaleja, ja mekin olemme projektiluontoisesti tuotekehittelyssä mukana”, Mononen selittää.
Kreosootin haitallisuudesta on keskusteltu 1970-luvulta saakka. Toimilupia kyllästysaineille on annettu 5–10 vuoden jaksoissa.
”Vaikka emme itse kilpaile ratapölkkymarkkinoilla, sieltä voimme seurata, miltä kreosootin tulevaisuus näyttää. Edelleen Euroopassakin rakennetaan metro- ja rataverkkoja puisten ratapölkkyjen varaan. Amerikassa käytössä ovat vielä voimakkaammat kemikaalit.”
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
