Metsähallituksen puukaupat ärsyttävät Lapin metsänomistajia
”Soklin kaivos käyttäisi 200 000 kiintokuutiometriä energiapuuta vuodessa. Se kompensoisi kysyntävajetta”, sanoo johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitosta. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Puunjalostajien vetäytyminen Lapista on johtanut kuitupuun ylitarjontaan viime vuosina. Metsähallituksen suurten myyntierien uskotaan entisestään heikentävän puun hintaa ja torppaavan yksityismailla kasvaneen puun kysyntää.
”Metsähallituksella on iso rooli pohjoisessa. Jos yksi lisää hakkuita, se on toisilta pois. Valtionmetsien hakkuut ovat kasvusuunnassa”, sanoo johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitosta.
Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen Sodankylästä toteaa, että puunjalostusteollisuuden ostotarpeiden täyttyessä joudutaan pohjoisen kuitupuuta tyrkyttämään esimerkiksi lämpölaitoksille ja Vapolle.
”Etenkin talvileimikoiden kysyntä on romahtanut Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen jälkeen. Mikäli uudistamisen kemeratuki poistetaan, se vähentää hakkuita ja kuitupuun tarjontaa radikaalisti.”
Vaikka puuta on myyty eteläisen Suomen yksityismetsistä tänä vuonna vilkkaasti, tilanne on toinen pohjoisessa, missä sijaitsee myös suurin osa valtionmaista.
”Meillä menee täällä huonommin kuin koskaan. Metsähallituksen runsaat hakkuut heijastuvat yksityisen puun kysyntään”, Tapaninen sanoo.
Puun käyttö on supistunut pohjoisessa viime vuosina noin 1,5–2 miljoonalla kuutiometrillä samalla, kun puun kasvu ja hakkuumahdollisuudet ovat lisääntyneet.
”Metsähallituksen suuret toimituserät ilman muuta vaikuttavat puun hintaan ja kysyntään, mutta myös käyttöpaikkoja on liian vähän”, Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Risto Junttila sanoo.
Metsähallitus hakkaa Lapin valtionmetsistä jokseenkin saman verran puuta kuin mitä alueen yksityismetsistä hakataan; noin kaksi miljoonaa kuutiometriä vuosittain.
Metsähallituksen hakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet ja kasvavat yhä seuraavien 40 vuoden aikana. Heikko kysyntä rasittaa myös Metsähallitusta.
”Lappiin mahtuisi hyvin yksi sellutehdas lisää. Tukin kysyntä paranee, kun Kemijärven liimapuutehdas käynnistää toimintansa”, metsätalouden Lapin aluejohtaja Kii Korhonen Metsähallituksesta sanoo.
Korhonen toteaa, että monilla pohjoisen metsätaloustoimijoilla on nykytilanteessa ongelmia.
”Kun puukauppa tökkii, tai kun hinta rupeaa olemaan myyjien mielestä huono, ajatellaan herkästi, että valtionmetsissä on tapahtunut jotakin mullistavaa, mutta ei ole. Meidän puunmyyntimäärät eivät ole kasvaneet.”
Lapin puunjalostusteollisuuden tarvitsemasta raaka-aineesta Metsähallitus toimittaa lähes 40 prosenttia.
Valtakunnan mittakaavassa Metsähallitus täyttää teollisuuden raaka-aine tarpeita kahdeksan prosentin verran yhteensä 336 miljoonan euron liikevaihdolla. Metsähallituksen tuloksesta reilu kolmannes kertyy Lapista.
Kysymykseen, pystyykö Metsähallitus vaikuttamaan suurilla toimitusmäärillänsä puun markkinahintaan, Korhonen vastaa diplomaattisesti: ”En minä osaa sanoa siihen yhtään mitään.”
Vaikka Lappiin saataisiin uusia puun käyttöpisteitä, tämä ei välttämättä poistaisi kuitupuun ylitarjontaa. Jos hakkuita lisätään, myös kuitupuun kertymä kasvaa.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
