Puupaviljonki edustaa modernia rakentamista – sitoo jopa 11 auton vuoden hiilidioksidipäästöt

Porista paviljonki siirretään elementteinä Itävallan Seefeldiin, jossa sitä käytetään vuoden 2019 hiihdon MM-kisoissa. Kuva: Carolina Husu

Paviljongin arkkitehti Marco Casagrande ja Stora Enso Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen seurasivat paviljongin valmistumista Porissa tiistaina. Kuva: Carolina Husu

Rakennusjätettä ei juuri synny. Esimerkiksi ikkuna-aukkojen pyöreistä sahauksista tehtiin paviljonkiin pöydät. Kuva: Carolina Husu

Porin Suomi-Areenassa käy kuhina, mutta torin laidalle nousee kaikessa hiljaisuudessa puinen paviljonki. Kyseessä ei ole tavallinen puurakennelma, vaan yhdistelmä kestävää lvl-viilupuuta ja kevyttä clt-levyä.

Stora Enson esittelemää puupaviljonkia alettiin pystyttää paikoilleen vasta maanantaina – Suomi-Areenan alkaessa. Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suomisella on tähän vastaus.

"Me halusimme tuoda esille, kuinka nopeasti tällainen valmistuu. Clt-elementtien kasaus on nopeaa, tehokasta ja logistisesti helppoa", Suominen kertoo.

Clt, eli ristiinlaminoitu puu, on erittäin luja ja jäykkä rakennusmateriaali, joka on huomattavasti betonia kevyempi rakennusmateriaali.

Clt on myös palonkestävää, jolloin siitä voidaan tehdä kerrostaloja, omakotitaloja, päiväkoteja ja vaikkapa paviljonkeja.

Rakennusmateriaali on myös ympäristöystävällinen hiilivarasto.

Massiivipuusta rakennettava Porin paviljonki sitoo elinkaarensa aikana 25 000 kiloa ilmakehän hiilidioksidia. Määrä vastaa 11 auton hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Puuta rakennelmaan kului 34 kuutiota.

"Paviljonki elementteineen on uudelleen käytettävä. Tätä ei laiteta murskaimeen, vaan puretaan ja käytetään uudelleen", Suominen lisää.

Perjantaina Suomi-Areenan päättyessä paviljonki puretaan. Sen seuraava etappi on Itävalta. Siellä paviljonki pääsee näytille Seefeldin vuoden 2019 hiihdon MM-kisoihin.

Suomisen mukaan clt "näyttää simppeliltä tuotteelta, mutta on todellisuudessa hieno innovaatio, joka edustaa modernia rakentamista."

Elementit suunnitellaan tarkasti ja ne rakennetaan millin tarkasti valmiiseen muottiin. Tämä nopeuttaa rakentamista huomattavasti, tapauksesta riippuen jopa 20–70 prosenttia.

"Puukerrostalojen kohdalla nopeus olisi luokkaa yksi kerros kahdessa päivässä."

Jokainen seinä ja ikkuna sahataan valmiiksi tehtaalla, jolloin mekaanisen työstön tarve rakennuspaikalla jää vähäiseksi.

Puurakentaminen on Suomessa vielä verrattain pientä. Puuinfon mukaan alkuvuodesta 2018 Suomessa on 62 asuinpuukerrostaloa. Keski-Euroopassa lukemat ovat aivan toista luokkaa.

Yksin Itävallassa Stora Enso on toimittanut elementtejä jo yli 50 päiväkotiin.

Suomisen mukaan kasvua on kuitenkin luvassa.

"Tällä hetkellä puukerrostalorakentaminen on vain noin 7 prosentin luokkaa, joten tällä on huomattavaa kasvupotentiaalia."

"Keski-Euroopassa lähdettiin rakentamiseen aikaisemmin, jopa 10 vuotta aiemmin. Puurakentaminen vaatii kokonaisen ekosysteemin, johon kuuluvat arkkitehdit, rakennusinsinöörit, rakennusfirmat ja materiaalin tuottajat", Suominen sanoo.

Myös Ruotsissa ja Norjassa ollaan asiassa pidemmällä. Stora Enso investoi 45 miljoonaa euroa uuteen clt-levyä tuottavaan tehtaaseen Keski-Ruotsissa. Tuotannon on määrä alkaa alkuvuonna 2019 100 000 kuution arvioidulla kapasiteetilla.

"Suomeen oli juuri investoitu lvl-tehdas Varkauteen, joten fokuksena oli laittaa se toimimaan hyvin. Clt-tehdas sopi puolestaan hyvin Keski-Ruotsiin", Suominen kertoo.

Lue myös:

Puurakentaminen lisääntyy: Uusista puuelementeistä nousee päiväkoti Helsinkiin