
EU voi rankaista Suomea säästeliäistä hakkuista – Ruotsi hyötyisi
Ruotsi ja Suomi ovat kasvuolosuhteiltaan samantapaiset maat, mutta saisivat Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esityksen läpi mennessä epätasa-arvoista kohtelua.
Suomi on hakannut metsiään kasvuun suhteutettuna vähemmän kuin Ruotsi niinä vuosina, joita ympäristövaliokunta käyttää laskennassaan. Kuva: Jukka PasonenSyksyllä koittava Euroopan parlamentin äänestys maankäytön, sen muutoksen ja metsätalouden (lulucf) tulevista linjauksista ratkaisee 2021–2030 metsien käytön.
Kasvuolosuhteiltaan samantapaiset maat, kuten Ruotsi ja Suomi, saisivat esityksen läpi mennessä epätasa-arvoista kohtelua. Ruotsille tilanne ei kuitenkaan ole yhtä tukala, sillä esitetyt vertailuvuodet ovat sille armollisempia (MT 25.8.).
Ympäristövaliokunnan esityksessä metsien määrän kehitystä ja hiilinielua vertailtaisiin 2000–2012 ja Euroopan komission esityksessä 1990–2009 hakkuisiin.
Professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo, että jos nämä esitykset menisivät läpi, Ruotsi saisi pitää jatkossa metsien käyttöasteen Suomen korkeampana ilman, että se laskettaisiin maankäytön sektorin päästöihin.
Esityksiin on tulossa kuitenkin tulossa muutoksia siten, että vertaillaan vain nykyistä kasvua, josta voitaisiin hakkuisiin käyttää tiettyä osuutta, esimerkiksi 85 prosenttia.
Lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2008–2009 Suomessa hakattiin poikkeuksellisen vähän metsää. Samaan aikaan Ruotsi päihitti metsäalan rakennemuutoksen ja pääsi vauhtiin sellun tuotannossa.
Suomen hakkuumäärä on pyörinyt viidenkymmenen miljoonan kuution paikkeilla koko esitetyn vertailukauden ajan, kun taas Ruotsissa hakattiin puuta parhaimmillaan 98 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2004.
1990-luvun vaihteessa Suomen metsät kasvoivat noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tulosten perusteella metsät kasvavat tällä hetkellä vuosittain jo lähes 110 miljoonaa kuutiota.
Jos metsien käyttöä tullaan vertaamaan vain menneinä vuosina hakattuun määrään, on tilanne Suomen kannalta tappiollinen. Suuremmat hakkuumäärät laskettaisiin tällöin automaattisesti päästöiksi, vaikka metsän kasvu ylittäisi reilusti hakatun määrän.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

