Koivusta valmistetusta nanosellusta syntyi haavasidos, jota plastiikkakirurgit ovat jo käyttäneet – UPM:n uuden tuotteen myynti alkaa Suomessa

Haavasidos FibDex on ensimmäinen UPM:n kliininen tuote, jonka jatkokehitysmahdollisuudet muun muassa soluterapiassa ovat yhtiön mukaan lupaavia. Kuva: UPM

UPM:n Biomedicals-yksikkö on kehittänyt koivusta valmistetusta nanoselluloosasta uuden haavanhoitosidoksen, joka on nimetty FibDexiksi.

Kehitystyö on tehty yhdessä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan palovammakeskuksen kanssa.

Suomalaisesta raaka-aineesta Suomessa valmistetun haavanhoitosidoksen kaupallistaminen ottaa UPM:n mukaan nyt merkittävän askeleen, kun sairaalatarvikkeiden tukkuliike Steripolar alkaa myydä tuotetta Suomessa.

FibDex on ensimmäinen UPM:n kliininen tuote, jonka jatkokehitysmahdollisuudet muun muassa soluterapiassa ovat yhtiön mukaan lupaavia.

"Nanoselluloosa on osoittanut vahvuutensa soluhoitojen kehityksessä ja kliinisissä sovelluksissa, joiden kehittämiseen panostamme määrätietoisesti”, sanoo UPM Biomedicalsin johtaja Johana Kuncova-Kallio tiedotteessa.

UPM Biomedicalsin tuotteet valmistetaan suomalaisesta koivusta, joka on hankittu kestävästi hoidetuista metsistä ja jonka alkuperä tunnetaan, UPM kertoo.

Plastiikkakirurgien koekäyttämä FibDex tarjoaa tiedotteen mukaan ihanteelliset olosuhteet haavojen paranemiseen. Sidos irtoaa itsestään haavan parannuttua, jolloin vältytään sidoksen vaihdoilta ja arpeutumista hidastavilta ihon repeytymisiltä. Paranemisprosessi on potilaalle entistä kivuttomampi ja sairaalalle tehokkaampi.

”Jo pienimuotoisen testaamisen perusteella suhtaudun nanoselluun luottavaisen positiivisesti. Olemme hyvin halukkaita jatkamaan kokeilua, koska pidempiaikaisessa käytössä tuotteiden eroavaisuudet tulevat vielä paremmin esiin”, plastiikkakirurgi Jyrki Vuola Helsingin yliopistollisen keskussairaalan palovammakeskuksesta sanoo.

Nanoselluloosan biolääketieteellinen tutkimus on tuottanut toistakymmentä patenttia yli 80 maassa.

Helsingin yliopistossa tutkimusta johtava professori Marjo Yliperttula kertoo nanoselluloosan yllättäneen tutkijat kerta toisensa jälkeen. Tutkittavana on useita hoitoja, joiden tavoite on parantaa ja kotiuttaa potilaat aiempaa nopeammin.

”Jatkoa ajatellen iso juttu on se, että nanoselluloosasta valmistetun kalvon päälle voi laittaa lääkettä, bakteerien kasvua estäviä aineita tai jopa kantasoluja. Merkittäviä kasvunäkymiä avaava seikka on sekin, että nanosellu näyttäisi soveltuvan biologisten materiaalien kylmäkuivaukseen biopankeissa”, Yliperttula sanoo.

CE-merkin haavanhoitosidos Fibdex sai toukokuussa 2019. Viranomaishyväksyntää UPM kuvaa merkittäväksi virstanpylvääksi, joka mahdollisti haavasidoksen markkinoinnin ja myynnin EU:ssa.

Rekisteröintiprosessi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastossa (FDA) on meneillään ja sen uskotaan avaavan aikanaan ovet Yhdysvaltain markkinoille.

Vuonna 2007 alkanut tutkimus ja tuotekehitys on poikinut kolme kaupallista tuotetta, joista ensin markkinoille saatiin lääkkeiden ja soluhoitojen kehityksessä käytettävät hydrogeelit GrowDex ja GrowInk.

Lue lisää aiheesta:

UPM ryhtyy valmistamaan nanosellupohjaisia haavasidoksia – "Odotamme luonnollisesti, että siitä tulee merkittävää liiketoimintaa"

Nanoselluloosa on ihmeaine, joka pystyy kaappaamaan vaikkapa mikromuovin pyykinpesuvedestä – "Todelliset erityisominaisuudet ymmärretty vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana"