Vapaa-ajankalastajien saaliista neljännes takaisin veteen

Vapaa-ajankalastajat käyttävät ravinnoksi vain kolme neljännestä saamistaan kaloista. Yksi neljännes lasketaan pyydyksistä takaisin veteen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) kertoo.

Kalastajien lukumäärä on laskenut 2000-luvulla noin kahdesta miljoonasta vuoden 2012 noin 1,5 miljoonaan. Vuonna 2012 suomalaisista miehistä kalasti useampi kuin joka kolmas, naisista lähes joka viides.

Vuonna 2012 vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis oli 24,5 miljoonaa kiloa. Siitä kolme neljännestä saatiin sisävesiltä.

Ihmisravinnoksi saaliista käytettiin vain kolme neljäsosaa, noin 19 miljoonaa kiloa. Yksi neljännes kalansaaliista päästettiin takaisin veteen.

Eniten vapautettiin haukea, ahventa ja särkeä. Saaduista särjistä otettiin ravinnoksi vain yksi neljäsosa.

Saalismääriin suhteutettuina eniten vapautettiin lohikaloja taimenia, järvilohia ja harjuksia.

Asuntokunnan keskimääräinen kalansaalis oli 29 kiloa. Joka viides asuntokunta ei saanut saalista, vaikka yritti.

Rapusaalis oli 2,5 miljoonaa kappaletta. Yli 90 prosenttia ravuista oli täplärapuja.

Seitsemän prosenttia saaduista ravuista vapautettiin takaisin veteen.

Vuonna 2012 käytetyin pyydys oli mato-onki. Sillä kalasti useampi kuin joka toinen.

Heittovapaa käytti 48 prosenttia, katiskaa tai rysää 23, verkkoa 27 ja vetouistinta 26 prosenttia kalastajista.

Verkoilla, rysillä ja katiskoilla saatiin 58 prosenttia saaliista, vapavälineillä 40 prosenttia.

Kalansaaliin arvoksi Rktl laskee 51 miljoonaa euroa ammattikalastajille maksettujen hintojen mukaan. 2,5 miljoonan ravun saalisarvoksi saadaan kuusi miljoonaa euroa kalatukuilta kerättyjen hintojen perusteella.

Kalansaaliista suurin osa käytettiin kalastajien asuntokunnissa. Osa annettiin ilmaiseksi sukulaisille tai naapureille.

Ravuista osa syötiin itse, osa myytiin.

Vapaa-ajankalastustilastot Rktl kerää postikyselynä joka toinen vuosi. Kyselyt lähetetään 6 000 kotitaloudelle.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF