Näin metsäteollisuuden pomot tienasivat huippusuhdanteessa – jopa 133-kertaisesti tavallisen palkansaajan ansiot

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli metsäfirmojen johtajista vuoden 2021 kovapalkkaisin. Kuva: Hanna Linnove

Metsäteollisuuden suhdanneherkkyys on viime aikoina näyttäytynyt räikeänä, kun sahatavaran ja sellun kysyntä ja hinnat ovat pudonneet voimakkaasti. Sen sijaan vuosina 2021 ja 2022 metsäteollisuudessa koettiin aivan poikkeuksellinen huippusuhdanne. Yritykset raportoivat ensin vuonna 2021 kaikkien aikojen parhaista tulosvuosista, ja heti seuraavana vuonna ennätykset rikottiin uudelleen.

Etenkin vuonna 2021 sekä suurteollisuuden että sahojen tuloksentekoa siivitti erittäin korkeiden hintojen ja edullisen puun hinnan yhdistelmä. Esimerkiksi sahatavaran vientihinta kaksinkertaistui, mutta tukin hinta nousi vain noin kymmenen prosenttia.

Vertailimme metsäteollisuusjohtajien huippuvuoden 2021 tulotietoja tavanomaiseen vuoteen 2017. Tuona huippuvuonna UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen (s. 1960) oli metsäjättien kovapalkkaisin. Hän hankki 133-kertaisesti tavallisen palkansaajan tulot.

Hänen kokonaistulonsa olivat 4,6 miljoonaa euroa. Ansiotuloja niistä oli 3,5 miljoonaa ja pääomatuloja 1,1 miljoonaa. Vuonna 2017 Pesonen hankki noin viisi miljoonaa euroa, joten UPM-johtajan tilipussiin huippusuhdanne ei näytä heijastuneen.

Sen sijaan Metsä Groupin pääjohtajan Ilkka Hämälän (1961) ansiot lähes 2,5-kertaistuivat vuodesta 2017 vuoteen 2021, jolta tuoreimmat verotustiedot ovat. Hämälä ansaitsi 95 kertaa suomalaisen palkan- ja palkkionsaajan verran (laskettu Tilastokeskuksen elokuun 2021 mediaaniansiosta).

Kun Hämälä vuonna 2017 tienasi 1,4 miljoonaa euroa, 2021 hän ansaitsi 3,3 miljoonaa. Ansiotuloja summasta oli 2,6 miljoonaa ja pääomatuloja 700 000 euroa.

Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi (1964) sai kokonaistuloja 790 000 euroa, jossa oli nousua neljännes.

Ville Kopra, Versowood. Kuva: Kimmo Haimi

Versowoodin toimitusjohtaja ja omistaja Ville Kopra (1977) ansaitsi noin kaksi miljoonaa euroa. Siitä ansiotuloja oli 323 000 euroa ja pääomatuloja 1,7 miljoonaa euroa. Tulot olivat 58-kertaiset keskivertosuomalaiseen verrattuna.

Kopran tulot laskivat 28 prosenttia neljän vuoden takaisesta, jolloin hän ansaitsi 2,8 miljoonaa euroa.

Isoveli, Westas Groupin pääomistaja ja toimitusjohtaja Pekka Kopra (1973) ansaitsi 1,9 miljoonaa. Hänen tulonsa nousivat 136 prosentilla.

Liki puolet Versowoodista omistanut Pekka Kopra myi viime vuonna omistuksensa veljelleen Ville Kopralle.

Pekka Kopra, Westas Group Kuva: Sanne Katainen

Keiteleen Teollisuussahan perustaja Ilkka Kylävainio (1946) jätti vetovastuun yrityksestä viime vuonna pojilleen. Vuonna 2021 hän ansaitsi vielä 921 000 euroa, josta ansiotuloja oli 204 000 ja pääomatuloja 717 000 euroa.

Hänen ansionsa nousivat neljän vuoden takaisesta 74 prosenttia.

Keitele Timberin toimitusjohtaja Matti Kylävainio (1974) ansaitsi 1,1 miljoonaa euroa. Siitä ansiotuloja oli 162 000 ja pääomatuloja 938 000 euroa. Hänen tulonsa lähes viisinkertaistuivat vuodesta 2017.

Matti Kylävainio, Keitele Group. Kuva: Pentti Vanska

Pikkuveli, Keitele Wood Productsin toimitusjohtaja, Mikko Kylävainio (1977), hankki samoin 1,1 miljoonaa euroa. Siitä palkkatuloa oli 125 000 euroa ja pääomatuloja 939 000 euroa. Hänen tulonsa yli kuusinkertaistuivat.

Mikko Kylävainio, Keitele Wood Products Kuva: Keitele Group

Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Pahta (1966) ansaitsi 292 000 euroa, josta ansiotuloja oli 282 000 euroa ja pääomatuloja 10 000 euroa. Pahdan tulot vastasivat kahdeksan tavallisen palkansaajan tuloja. Nousua neljän vuoden takaisesta oli 62 prosenttia.

Kuusamolaisen Pölkky Oy:n toimitusjohtajan Petteri Virranniemen (1977) tulot olivat 237 000 euroa, nousua 130 prosenttia. Virranniemien perhe myi Pölkyn vuodenvaihteessa itävaltalaiselle Pfeiferille.

Luvian sahan Harri Huhtamaa (1966) ansaitsi 237 000 euroa, vain hieman vähemmän kuin vuonna 2017. Veli Henri Huhtamaa (1976) hankki 207 000 euroa eli kaksinkertaisesti perusvuoden tulot. Myös Huhtamaan perhe myi Luvian Sahan viime vuonna itävaltalaiselle yritykselle, HS Timber Groupille.

Hasan toimitusjohtaja Kasperi Pitkäkangas (1967) ansaitsi 226 000 euroa, lähes kolminkertaisesti vuoden 2017 tulot.

Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha (1969) hankki 172 000 euroa, jossa oli nousua noin kolmannes.

Junnikkala Oy:n toimitusjohtaja Kalle Junnikkala (1972) ansaitsi 153 000 euroa, nousua 76 prosenttia.

Suurten yhtiöiden tulostiedoista on ollut poimittavissa jo tuoreimpia, vuoden 2022 ansioita.

UPM:n Pesonen ansaitsi viime vuonna palkkoja ja palkkioita 5,5 miljoonaa euroa ja lisäeläkettä yhden miljoonan. Lisäksi hänelle maksetaan ensi vuonna viime vuosien bonuksia 4,3 miljoonaa.

Metsä Groupin Hämälä ansaitsi palkkoja ja palkkioita kolme miljoonaa euroa ja lisäeläkettä 4,1 miljoonaa. Lisäksi hänelle maksettiin viime vuonna bonuksia osakkeina 608 000 euron arvosta.

Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky ansaitsi 3,3 miljoonaa euroa. Aftonbladetin mukaan ansiot lähes kaksinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna. Ansioista 1,8 miljoonaa euroa oli bonuksia.