”Ennallistamisen tuhoriskiä on syytä seurata”
Jyväskylän yliopiston lehtori Atte Komonen ryhmineen on tutkinut Iitin Saviojan ennallistamisaluetta. ”Ennallistamisen ja luonnonhoidon sivuvaikutuksia pitää seurata systemaattisesti, jotta menetelmiä voidaan kehittää ja tuholaisriski minimoida”, hän kirjoittaa Metsätieteen aikakauskirjassa 4/2011.
Saviojan kuusikkoa ennallistettiin, jotta metsän naturoinnin perusteena olevan taponlehden menestys turvattaisiin.
Alueelta kaadettiin ja kaulattiin kuusia. Vuonna 2010 sekä suojelualueella että sen ulkopuolella havaittiin kirjanpainajan tappamia puita.
Toukokuussa 2011 tutkittiin emokäytävien määrää. Kirjanpainajan tappamissa puissa oli keskimäärin 269 ja kaulatuissa pystypuissa 175 emokäytävää neliömetrillä.
”Tämä osoittaa, että kirjanpainaja lisääntyi tuotetussa lahopuussa siinä määrin, että se pystyi tappamaan eläviä puita suojelualueella”, tutkimus toteaa. Kuolleet puut olivat ”todennäköisesti” jo valmiiksi heikentyneitä kesän 2010 kovien helteiden takia.
”Elokuussa 2011 havaittiin enää muutamia tuoreita kirjanpainajan tappamia puita ja tuho näyttää taantuneen”, tutkijat toteavat.
Komosen mukaan ”on hirveän vaikea sanoa, ovatko Natura-alueelta levinneet kirjanpainajat tuhonneet naapureiden metsiä, teoriassa se on mahdollista. Vastaavan kokoisia tuhoalueita on ympäri Kaakkois-Suomea”, hän sanoo.
Hyvin kattavan tutkimuskirjallisuuden perusteella puukuolemat Saviojalla ovat tyypillistä tasoa esimerkiksi Etelä-Ruotsiin verrattuna, ehkä hieman alhaisempia, tutkimus toteaa.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
