Rakennusmateriaaliksi tai osaksi litium-akkua ‒ Lehti: Nopeasti kasvava sienirihma voi pian korvata muoveja ja puupohjaisia tuotteita

Käävillä ja sienillä on keskeinen rooli metsän elinkaaressa, sillä lahottajina ne ylläpitävät luonnon kiertokulkua. Kuvituskuva. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Tutkimuslaboratorioissa ja teollisuudessa testataan kasvavalla innolla sienten mahdollisuuksia muunakin kuin loppukesän herkkuruokana. Sienestä voisikin olla korvaajaksi vaikkapa muoville, nahalle ja puujalosteille, kertoo Helsingin yliopisto Yliopisto-lehdessä.

Artikkelin mukaan sienistä voisi viritellä teknologisia ratkaisuja jopa litium-akkujen anodeiksi. Tässä kehitystyössä kalifornialaisilla materiaalitieteilijöillä on tutkijoiden mukaan ollut apunaan portobello-sienet.

Sienten käyttöä erilaisissa materiaalimassoissa tukee myös niiden nopea kasvu. Puumateriaalitieteen apulaisprofessori Tuula Jyskeen mukaan eduksi tämä olisi esimerkiksi rakentamisessa, joka syö hänen mukaansa jopa 40 prosenttia EU-maiden käyttämästä energiasta ja tuottaa yhtä suuren osuuden globaaleista hiilidioksidipäästöistä.

Tunnetuin rakennusalan sieniyrittäjistä on tällä hetkellä yhdysvaltalainen Ecovative, jonka valikoimaan kuuluu rakennus- ja akustiikkalevyjen ja tiilien lisäksi kartonkimaisia pakkauksia, pehmustevaahtoja ja tekstiilejä.

Yrityksen tuotteita ovat hyödyntäneet jo esimerkiksi Dell, Puma ja Ikea.

Materiaalien testaamispaikaksi on suunniteltu Hyytiälän metsätieteellistä kenttäasemaa. Kuva: Rami Marjamäki

Sienirihman käyttöä erityksessä on myös tutkittu. Eristäminen on Euroopassa merkittävä bisnes, sillä ilmastonmuutoksen maailmassa on paitsi oltava tarkka lämmitysenergian käytössä myös suojauduttava kuumuudelta.

Eristevalmistuksessa tärkeää on se, kuinka ilma ja lämpö kulkevat materiaaleissa, aineen kosteuskäyttäytyminen, sen akustiset ominaisuudet sekä vahvuus.

Laboratoriotutkimusten tavoitteena onkin tuoda muoveista tuttua kestävyyttä biomateriaaleihin, ja lisäominaisuuksia tuotteisiin saa biopäällysteillä, kuvailee väitöskirjatutkija Peter Petros.

Materiaalien testaamispaikaksi on jutun mukaan kaavailtu Hyytiälän metsätieteelliseltä kenttäasemaa. Hyytiälään on suunniteltu elävä laboratorio ihmisen ja materiaalien vuorovaikutuksen tutkimiseen.

Tarkoitus on selvittää, millaisessa rakennetussa ympäristössä ihminen voi hyvin.

Jyske toivoo kumppaniksi myös kotikampuksella Viikissä toimivaa aistinvaraisen havaitsemisen laboratoriota.

”Ajatus sienistä talon rakenteissa voi kuulostaa ihmisistä huolestuttavalta, vaikka myseelimateriaaleilla ei olekaan mitään tekemistä lahoavien tai homehtuvien rakenteiden kanssa.”

Tutkijoiden mukaan sieni on tuotantoapulaisena kiinnostava juuri äärimmäisen muovautuvuutensa takia.

”Hienonhienon sienirihman kolmiulotteiset levittäytymismahdollisuudet ovat loputtomat. Lisäksi se on mestari sekä hajottamaan että kuromaan kasaan kaikkea eloperäistä”, lehdessä kerrotaan.

Sienet myös elävät ja menestyvät vaatimattomissakin oloissa, eikä niiden kasvattaminen ei vaadi esimerkiksi energiaa vieviä korkeita lämpötiloja.

Mukautuva sieni myös hyväksyy itselleen mitä erilaisempia kasvualustoja. Sellainen voisi syntyä vaikkapa elintarviketeollisuuden sivuvirtojen biomassasta tai silppurin läpi ajetuista arkaluontoisista toimistopapereista.

Jyskeen mukaan esimerkiksi A4-papereista tehty suikalehöttö maistui laboratorion sienille hyvin.

Luonnonmateriaalien hyödyntäminen ei ole Suomessa uusi asia, sillä suomalaistalojen rakenteissa on hyödynnetty hirttä, lattialautojen alla sahanpurua ja seinäntilkkeenä pellavarivettä.

”EU-maissa käytettävistä eristemateriaaleista kuitenkin häviävän pieni osa, alle kaksi prosenttia, on eloperäisiä”, jutussa kerrotaan.

Sienet voisivat ratkaista myös metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyvän ligniinin hyödyntämishaasteet. Kuva: Timo Heikkala

Sienistä voisi löytyä ratkaisu metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvän ligniinin hävittämiseen. Tähän mennessä ligniinille on ollut hankala keksiä polttamista parempia käyttötapoja.

Tutkijoiden mukaan sienillä on käytössään ainutlaatuisia entsyymiavaimia vaikeidenkin yhdisteiden rikkomiseen, ja sienikäsittely pilkkoo eri biomateriaalit huokoiseksi massaksi nopeasti.

”Kasvustoissa tapahtuu paljon jo viikossa. Näin syntyy myseelikomposiitteja, jotka pysyvät napakasti koossa rihmaston avulla. Ilmavista harkoista leviää kutsuva, umaaminen tuoksu”, jutussa kuvaillaan.

”Kun sieni on tehnyt tehtävänsä ja rihmaa on koossa haluttu määrä, se tapetaan kuumalla tai säteilyttämällä. Jäljelle jää kevyttä, eristävää materiaalia, jota voi leikata rakennustarpeiksi kuin styroksia.”

Helsingin yliopisto: Sienistä apua kestävämpään elämäntapaan: nopeasti kasvava sienirihma voi korvata muoveja ja puupohjaisia tuotteita