Puuseppä Harri Marjamaa tekee ruumisarkkuja rintamamiestalojen laudoista – oma leposija jo valmiina
Vanhojen ikkunoiden kunnostus olisi uusiin vaihtoa kannattavampaa.
Harri Marjamaa on viime aikoina innostunut ruumisarkuista. Hän käyttää niihin rintamamiestalojen ulkovuorilautaa. Kuva: Rami MarjamäkiAkaan Viialassa vanhassa nahkatehtaassa puusepän verstastaan pyörittävä Harri Marjamaa, 64, toivoo nuoremman polven olevan kiinnostuneempi vanhasta rakennusperinteestä ja entisöinnistä.
”Se olisi tärkeää, sillä töitä olisi kyllä tarjolla. On vain harmillista, että yhä harvemmat nuoret ovat kiinnostuneet puusepän tai ylipäätään puualan töistä.”
”Esimerkiksi maaseudulla on paljon tyhjiä navettoja sekä muita rakennuksia, joihin verstaan voisi perustaa. Näkisinkin, että varsinkin maaseudulla on myös alaan sopivaa kokemusta, sillä pelkkä omakotitalon pyörittäminen vaatii käden taitoja”, Marjamaa pohtii.
Koko elämänsä puusepän töitä tehnyt Marjamaa sai kipinän puuta kohtaan jo kansakoulussa. Hän antaa asiasta kiitokset opettajalleen.
”Hän sai minut innostumaan puutöistä. Se johti siihen, että kotona jopa nukuin höyläpenkin vieressä, mistä äitini ei ollut kovinkaan innostunut. Kyseessä lienee myös jonkinlainen verenperintö, sillä isoisäni oli puuseppä”, Marjamaa kertoo.
Oman yrityksen Marjamaa perusti vuonna 1975 päästyään armeijasta. Sen jälkeen ovat työkohteet vaihdelleet Kansallismuseosta eri kirkkoihin sekä yksityishenkilöiden kiinteistöihin. 1980-luvulla hän sai merkittävää lisävetoa yritykselleen Ikean kanssa tehdystä sopimuksesta.
”Tein kahdeksan vuoden aikana heille 650 000 pientä kukkahyllyä. Tuona aikana myös työvälineeni kehittyivät hurjasti, minkä näkee kukkahyllyn tekoon kuluneesta ajasta. Se tippui kuudesta ja puolesta minuutista vajaaseen puoleentoista minuuttiin.”
Marjamaan kukkahyllyjen teko loppui burn outin oireisiin, mikä tiesi useamman kuukauden pakollista taukoa.
”Köpöttelin pahimmallaan puolen Reino-tossun mittaisia askeleita, rankka työtahti ajoi minut uupumukseen. Onneksi siitä kuitenkin selvittiin, ja työt jatkuivat.”
”Tapahtunut opetti samalla vapaa-ajan tärkeyden. Kun lähtee metsään kävelemään ja kuuntelemaan lintujen laulua, nollaa se ajatukset mainiosti.”
Palattuaan töihin Marjamaa kehitti puusta tehdyt joulukortit, joita hän tarjosi ensin SPR:lle.
”He pitivät ideaa hyvää, mutta puuhun liitettyä kuvaa liian vaatimattomana. Niinpä otin yhteyttä taitelija Marja-Liisa Pitkärantaan, jonka kuvien avulla homma lähti toimimaan. Kortteja menikin paljon muun muassa silloisen Oulun läänin postille.”
Pirkanmaalaisen puusepän restaurointityöt lähtivät tosimielessä käyntiin 1990-luvulla hänen saatuaan pestin Kansallismuseoon.
”Siellä restauroin yli 2 600 ikkunanpokaa. Kaikkiaan olen laskenut vuosien saatossa entisöineeni noin 36 000 ikkunan pokaa.”
Marjamaa on harmissaan, ettei nykyään juurikaan kunnosteta ja restauroida muutamia kymmeniä vuosia vanhoja ikkunoita, vaan ne korvataan uusilla.
”Jos ikkunat kunnostettaisiin, säästettäisiin paljon rahaa. Nykyään suuntaus on kuitenkin se, että vanha pois ja uutta tilalle. Tuntuukin siltä, että ikkunoiden on oltava lähes satavuotiaita, että niitä kunnostetaan.”
Vuosien saatossa ovat Marjamaankin työssä näkyneet 1960–1970-luvuilla käytetyt ikkunat. Niitä hän ei muistele lämmöllä.
”Tuon ajan ikkunoissa ei ollut niin sanottua tippanokkaa, eli kosteus pääsi imeytymään puuhun. Tuolloin myös ikkunoiden lukot läiskittiin kiinni hieman miten sattuu, ja ikkunat saattoivat auetakin aivan väärinpäin.”
Akaalainen on viime aikoina innostunut myös uudesta alueesta, hän tekee puusta ruumisarkkuja.
”Tämä lähti käyntiin siitä, kun eräs rouva halusi amerikkalaistyylisen arkun, jonka sitten tein hänelle.”
”Muutoin käytän materiaalina vanhoista rintamamiestaloista saatua ulkovuorilautaa, joka sopii arkkuun mainiosti. Pidän itsetehdyn arkun käyttämistä hyvänä asiana sen ekologisuuden vuoksi, sillä puuarkuissa ei ole mukana hajoamatonta keinokuitua.”
Marjamaa on myös jo nikkaroinut itselleen viimeisen leposijan.
”Se on valmiina. Toivon silti, ettei sille ole aivan vielä käyttöä”, puuseppä hymyilee.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
