Kivihiili uhkaa syrjäyttää puunkohta sisämaankin voimaloissa
JYVÄSKYLÄ (MT)
Vaihtotasevajeessa painivalla Suomella on varaa ostaa tuontienergiaa. Kivihiili uhkaa syrjäyttää kotimaisen turpeen ja puun jopa sisämaan voimaloissa.
”Suomen käyttämästä energiasta 70 prosenttia tuodaan ulkomailta”, Bioenergia r.y:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa hämmästeli keskiviikkona Jyväskylän Puu- ja bioenergiamessuilla.
Järjettömäksi tilanteen tekee, että valtio velkaantuu jatkuvasti ja joka kymmenes työkykyinen on vailla töitä. Luonnonvaroistamme turve ja puu ovat vajaakäytössä.
Kivihiiltä on rahdattu rannikon voimaloihin. Nyt tuontikivihiili uhkaa syrjäyttää kotimaiset polttoaineet sisämaassakin. Peisa on tilanteesta huolestunut.
Huonon turvekesän 2012 energiavajeesta paikattiin viisi kuudesosaa kivihiilellä, vain yksi kuudesosa kotimaisella puulla.
Tilanteen pikainen korjaaminen vaatii kovia poliittisia toimia. Peisa vaati turpeen verotusta alemmaksi ja turvetuotantolupien sumaa purettavaksi. Metsähake tarvitsee väliaikaista tukea.
EU:n kaavailemissa kestävyyskriteereissä Peisa näki katastrofin aineksia, maatalousbyrokratia ollaan ulottamassa metsiinkin.
”Metsänomistaja ei ryhdy täyttämään papereita, vaan jättää energiapuun mätänemään.”
Metsäteollisuus r.y:n johtaja Antero Säilä korosti, että tehtaiden sulkemisista ja tuotannon supistuksista huolimatta Suomi on yhä merkittävä metsäteollisuusmaa. Tuotteiden vienti on vuoden 2008 lukemissa.
Kansainvälistynyt metsäteollisuutemme harkitsee, missä tavaraa tuottaa. Jos se ei kannata Suomessa, se tehdään muualla.
Rikkidirektiivi uhkaa tuoda Suomen metsäteollisuudelle 250 miljoonan euron lisärasitteen vuonna 2015. Säilä vaati valtiota korvaamaan menetyksen.
Windfall-vero lisää teollisuuden kuluja 15 miljoonaa vuodessa. Säilä ei nähnyt järkeä verottaa päästötöntä vesi- ja ydinvoimaa.
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtajan Tapani Tuohiniemen mukaan ovi- ja ikkunateollisuudella menee lujaa, huonekalutehtailijoilla heikoimmin.
Alan yritykset työllistävät lähes 10 000 ihmistä, liikevaihto on miljardi euroa vuodessa.
Tuohiniemen mielestä valtio voisi pienentää tukiprosentteja, jos se samalla karsisi byrokratiaa. Pienissä yrityksissä ei ole aikaa eikä henkilöitä raportoimaan ja selvittämään asioita jatkuvasti.
Rahoittajat ovat kiristäneet ehtojaan, vielä enemmän ovat tiukentuneet vakuutusehdot. Tuohiniemi muistutti, että monet puuteollisuusyritykset ovat haja-asutusalueilla ja siellä pieninäkin merkittäviä työllistäjiä.
Antti-Teollisuus Oy pyrkii laajentamaan tarjontaansa. Kaupallinen johtaja Markko Takkinen oli messuilla kuulemassa kävijöiden toiveita.
Takkisen mukaan yhtiö osaa viljan kuivatuksen. Hakkeen ja puutavaran kuivaamisessa sekä teollisuushallien lämmittämisessä on vielä opettelemista.
Antin biouunikontti sopisi Takkisen mielestä hyvin esimerkiksi hakkeen rahtikuivaukseen.
Biouuneja on kysytty viljankuivureihin tänä vuonna enemmän kuin pitkään aikaan. Viime syksyn märkyys näkyy kysynnässä.
Metsäntutkimuslaitos oli messuilla kertomassa viljeltyjen ja luontaisesti syntyneiden metsien eroista. Luonnonvaraisista männiköistä saa enemmän laadukasta järeää tukkia kuin viljelymänniköistä, professori Erkki Verkasalo totesi.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
