Suden hetki -näyttelyssä käydään läpi suomalaisten yhteiseloa suden kanssa historiasta nykypäivään
Hämeenlinnan kaupunginmuseon avautunut kesänäyttely kertoo suomalaisten ja kantahämäläisten suhteesta susiin.Susi on kiehtonut ja pelottanut ihmisiä kautta aikojen. Monissa kulttuureissa susi on nähty petona, joka uhkaa karjaa ja ihmisiä. Susi on juossut ihmisen perässä ja ihminen suden perässä myös niin kauan kuin Suomenniemellä on ollut asujia. Näihin tarinoihin tartutaan Hämeenlinnan kaupunginmuseon Suden hetki -näyttelyssä. Näyttelyssä tarkastellaan suden ja ihmisen välistä suhdetta muun muassa populaarikulttuurin ja historian näkökulmasta.
Suomalaisissa kansansaduissa kettu oli ovela ja karhu vahva. Suden rooli taas oli yleensä popsia poskeensa muut tarinoiden henkilöt. Vanhoissa saamelais- ja suomalaistarinoissa ihminen otti itse tai oli tuomittu ottamaan suden hahmon.
Suomalaiset ovat metsästäneet historian kuluessa susia kaikilla mahdollisilla tavoilla aina teroitetuista kepeistä lentokoneesta heitettyihin kranaatteihin. Satojen vuosien ajan suden metsästys oli määrätty kansalaisten velvollisuudeksi, ainoastaan ”papit, lukkarit ja loisvaimot” olivat siitä vapautettuja.
1800-luvulle asti talonpoikaisväen keskuudessa uskottiin, että sudenpyynti oli hukkaan heitettyä aikaa. Susien uskottiin olevan voima, jolle ihminen ei voinut mitään.
1800-luvun lopulla tapahtuneiden lastensurmien jälkeen pelko susia kohtaan kasvoi ja kertomukset susien teoista levisivät sanomalehtien myötä koko maahan. Virkavalta puuttui myös aktiivisemmin metsästyksen kehittämiseen muun muassa tapporahojen muodossa.
Näyttelyssä selviää, että nykypäivän populaarikulttuurissa sudella on aikaisempaa monipuolisempia rooleja.
Suden hetki
28.5.–18.8.2024 Museo Skogster 1. kerros, Hämeenlinna
Avoinna ti, to–su 11–17, ke 11–18
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





