Sellutehtaat tahkoavat tonniennätyksiä

JOUTSENO,

LAPPEENRANTA (MT)

Sellu on yksi merkittävimmistä vientiteollisuuden kasvualoista. Pellervon taloustutkimuksen mukaan tämän vuoden alkupuoliskolla massan vienti kasvoi 13 prosenttia viime vuodesta.

Viime vuonna sellua tuotettiin Suomessa 6,8 miljoonaa tonnia. Tehtaat kävivät siis lähes täydellä kapasiteetillaan.

UPM teki ennätykset Kaukaan ja Kymin tehtaillaan.

Kotimaassa sellusta käytettiin noin kaksi kolmasosaa. Markkinasellusta noin puolet vietiin Eurooppaan ja kolmannes Aasiaan.

Vuosina 2007–2009 suljettiin sellutehtaat Valkeakoskella, Kemijärvellä ja Kaskisissa. Sen jälkeen vientimäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Sellun tonnihinta on noussut 2000-luvun alusta noin 200 euroa.

Vientimääriä on lisännyt paitsi tehtaiden hyvä käyntiaste myös paperinvalmistuksen vähentyminen Suomessa. Sellua, joka aikaisemmin on käytetty itse, on nyt myyty ulkomaille.

UPM kasvattaa sellun tuotantoaan kymmenyksellä eli 330 000 tonnilla seuraavan kolmen vuoden aikana. Yhtiö ilmoitti siitä osavuosikatsauksessaan lokakuun lopussa.

Kolmasosa lisäyksestä toteutuu Uruguayssa, jossa yhtiö nostaa Fray Bentosin vuosituotantoa 1,1 miljoonasta tonnista 1,2 miljoonaan tonniin.

Suomen tehtaiden osuudeksi jää siis noin 200 000 tonnia. Todennäköisesti kapasiteetin nosto saadaan aikaan tekemällä pieniä viilauksia jokaisella tehtaalla.

Parhaillaan UPM parantaa Pietarsaaren-tehdastaan. Noin 30 miljoonan euron investointi kattaa tehtaan jäteveden käsittelyn keskeiset vaiheet ja valmistuu vuoden 2013 lopussa.

Myös koivulinjan massanpesua parannetaan ja hakekuljettimia uusitaan. Ne valmistuvat ensi kevät–kesällä ja maksavat noin 17 miljoonaa euroa.

Metsä Fibre nostaa Joutsenon-tehtaan tuotantoa kymmenyksellä. Tehdas siirtyi kesällä polysulfidikeittoon, jolloin yhteen sellutonniin tarvitaan nykyistä vähemmän puuta.

”Puun kokonaiskulutus kuitenkin kasvoi kapasiteetin lisäyksen ansiosta 200 000 kuutiometrillä vuodessa”, kertoo Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen.

Kolmen viime vuoden aikana yhtiö on nostanut sellutehtaidensa tuotantoa yli 100 000 tonnia. Kapasiteetin nosto on lisännyt puun käyttöä noin puoli miljoonaa kuutiometriä.

Nousiaisen mukaan tehtaiden tuotantoa tehostetaan jatkuvasti, jotta yhtiö säilyttää asemansa vahvana havusellun tuottajana.

”Se edellyttää jatkuvia investointeja tehtaisiin.”

Joutsenossa uusitaan ensi vuonna hakesiilo ja vaihdetaan soodakattilan pohja. Ne vähentävät typenoksideja sekä hajuhaittoja. Investointeihin kuluu 13 miljoonaa euroa.

Viime vuonna yhtiö investoi 20 miljoonaa euroa kuorenkaasutuslaitokseen. Tehdas ei tuota lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia normaalikäynnin aikana.

Sen myötä Joutsenon sellutehdas on ensimmäinen hiilineutraali tehdas Suomessa.

Stora Enson selluntuotanto on pysynyt kutakuinkin samana vuoden 2008 jälkeen, jolloin Kemijärven sellutehdas suljettiin.

”Tehtaillamme tehdään jatkuvasti pieniä investointeja ja korjauksia, jotta ne pysyvät toimintakunnossa”, Stora Enson selluliiketoiminnan johtaja Kirsi Seppäläinen kertoo.

Esimerkiksi Oulussa ympäristönsuojelua on parannettu, jotta päästöt ilmaan ja veteen vähenevät.

Joensuun Uimaharjussa Enocell muutti toisen linjan tuotantosuuntaa tavallisesta havusellusta viskoosin raaka-aineena tarvittavaan liukoselluun. Kotkan Sunilassa taas aletaan tuottaa ligniiniä erottamalla sitä mustalipeästä.

”Puun käyttöön investoinneilla ei ole vaikutusta”, Seppäläinen toteaa.

Sunilan biojalostamoon Stora Enso investoi 32 miljoonaa euroa. Investointi vähentää sellutehtaan hiilidioksidipäästöjä korvaamalla lähes kaiken maakaasun ligniinillä.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF