Tiedemiehen uran kommelluksia – valtiotieteen tohtorilta pyydettiin emakolle hoito-ohjeita
Maaseutututkimus on edennyt harppauksin Hannu Katajamäen uran aikana: enää maaseututohtoria ei sekoiteta maataloustieteilijään.
Hannu Katajamäki teki pitkän uran Vaasan yliopistossa maaseutututkimuksessa. Eläkkeelle jäätyään hän palaa synnyinseudulleen Turkuun. Kuva: JJyrki Johannes TervoValtiotieteen tohtori Hannu Katajamäki valittiin vuonna 1989 Seinäjoelle perustetun Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen, nykyisen Ruralia-instituutin, johtajaksi. Maaseutututkimus oli Suomessa lapsen kengissä ja se samaistettiin maatalouden tutkimukseen. Tutkimuslaitoksen johtaja sai käytännössä huomata, minkälaisia odotuksia kentällä oli tohtorille.
"Kerran muuan isäntä soitti minulle kysyäkseen sairaan emakon hoito-ohjeita. Ja kun hän ei niitä saanut, hän oli hyvin pettynyt ja moitti, että minkälainen tohtori oikein olet", kertoi Katajamäki keskiviikkona pitämällään jäähyväisluennolla Vaasan yliopistolla.
Katajamäki on tehnyt pitkän uran maaseutututkijana. Hän jää eläkkeelle Vaasan yliopiston aluetieteen professorin virasta, ja samalla virka myös päättyy.
Hän kertoi tehneensä aloitteita siitä, että Vaasan yliopisto profiloituisi maaseutututkimukseen satsaavana suomalaisena yliopistona.
"Aloitteeni ovat kohdanneet hämmennystä ja kiusaantunutta kehon kieltä."
Katajamäen mukaan maaseutututkimus sopii Suomelle.
"Hyvin huolissani olen yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen tilasta. Maaseutututkimus on joutunut marginaaliin."
Hän ei säästellyt sanojaan arvioidessaan suomalaisen tutkimus- ja koulutuspolitiikan tilaa.
"Olen vihaisesti surullinen, koska hyvinvointivaltiota ollaan murentamassa. Sivistys surkastuu, osaaminen ohenee, tyhmyys tiivistyy", hän kritisoi yliopistojen ja muunkin koulutuksen säästöjä.
Hän toimi viimeiset työvuotensa yliopiston hallinnossa filosofisen tiedekunnan dekaanina ja kertoi seuranneensa "kehitystä" pahoilla mielin. Yliopistomaailmassa sana kehittäminen on hänen mukaansa väännetty tarkoittamaan alasajoa ja kaikkein vaarallisinta on rakenteellinen kehittäminen, jonka avulla ajatetaan alas kokonaisia tieteenaloja ja maakuntayliopistoja.
Hän ei säästänyt myöskään oman työnantajansa, Vaasan yliopiston johtoporrasta kritiikissään.
"Minun näkökulmastani Vaasan yliopistoa kehitetään liikaa toiveajattelun, korulauseiden ja parin Vaasassa toimivan ylikansallisen yrityksen miellyttämisen varassa."
Hannu Katajamäen jäähyväisluento on katsottavissa YouTubessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
