Suomen mhy-toimintamallina Tansaniassa

HOLLOLA (MT)

Alun perin Tansaniassa istutettiin puita maanomistusrajojen merkitsemistä varten, kertoo Laurent Mfugale. Viime vuosikymmeninä puusta on tullut yhä merkittävämpää kauppatavaraa.

Mfugale edustaa Matembwen kylän puunkasvattajien yhdistystä, jonka kummiyhdistyksenä toimii Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys.

Kummihanketta rahoittaa ulkoministeriö. Suomessa sitä on koordinoinut MTK ja vuoden vaihteesta lähtien MTK:n, SLC:n, Pellervo-Seuran ja Pro Agrian yhteinen kehitysyhteistyöjärjestö Finnish Agri Agency for Food and Forest Development.

Matembwessa tavallinen tilakoko on 6–8 hehtaaria. Siitä puolet on puuta ja puolet maatalousviljelmiä, kuten teetä ja maissia. Puita kasvatetaan yleensä kauimpana kylästä sijaitsevilla alueilla.

Puunkasvattajayhdistys perustettiin neljä vuotta sitten. Sen tärkein työ on neuvonta. Kehityskohteita ovat olleet muun muassa heinikon torjunta, sopiva istutusetäisyys ja palontorjunta.

Alueelle on palkattu metsänhoitaja, joka pyrkii levittämään tehokkaita konsteja.

Yhdistyksessä on hieman yli 50 jäsentä, joista 19 on naisia. Varsinkin perustamisvaiheessa innokkaita liittyjiä oli runsaasti. Jäsenmaksu karsi kuitenkin osan pois.

Esimerkin kautta yhdistyksen vaikutus ulottuu silti jäsenkuntaa laajemmalle. Kaikkiaan samassa läänissä on yli 30 metsänomistajayhdistystä.

”Myös ihmiset, jotka eivät ole jäseniä, ovat omaksuneet uusia työtapoja”, Mfugale korostaa.

Vaikka tietoa parhaista toimintatavoista olisikin, köyhyys saattaa ajaa metsien tuhlailevaan käyttöön. Esimerkiksi koulumaksut on maksettava ajallaan. Kun ne lankeavat, raha otetaan puista, vaikka niiden kasvattaminen olisi pitkällä tähtäimellä kannattavaa.

”Valitettavasti ihmiset kaatavat keskenkasvuisia puita. Syynä on rahantarve.”

Kehitysyhteistyöprojektissa on yritetty edistää kanojen kasvatusta vaihtoehtoisena tulonlähteenä, jotta puut saisivat varttua rauhassa. Mfugalen mukaan naisten aseman parantaminen parantaa samalla toimeentuloa, koska naiset käyttävät rahaa usein miehiä huolellisemmin.

Mfugale vieraili kahden muun matembwelaisen kanssa Suomessa viime viikolla tutustumassa suomalaiseen metsänhoitoyhdistysten toimintaan ja metsäsektoriin laajemminkin. Mitä on jäänyt mieleen?

”Suomi on eri kehitysvaiheessa kuin Tansania, mikä ei salli meidän esittää arvioita. Yritämme oppia niistä askelista, joita Suomessa on tehty.”

HENRIK SCHÄFER

Avaa artikkelin PDF