Aamun Sylvi-myrsky on vasta esimakua – metsävahinkoja voi sattua, kun myrsky aktivoituu uudestaan päivällä

Vaikka männyt kaatuvat kuusia harvemmin, märkä maaperä tai sijainti tuoreen aukon reunassa voi altistaa myrskytuhoille. Kuva: Markku Vuorikari

Vaikka ennätysmyrskyä ei Suomeen enää ennustettukaan, Ilmatieteen laitos varoittaa voimakkaan rajuilman saapumisesta Suomeen tiistain aikana.

"Varhain tiistaina rintaman ylitys voi synnyttää vahinkoa aiheuttavia rajuilmoja. Myöhemmin iltapäivällä rintama aktivoituu uudelleen maan keskivaiheilla", arvioi Ilmatieteen laitoksen meteorologi Sini Jääskeläinen tiedotteessa maanantain puolella.

Tiistaina ukkosalueen perässä kaakkoistuuli voimistuu puuskaiseksi maan etelä- ja keskiosassa. Ilmatieteen laitoksen mukaan tämä voi aiheuttaa paikoin tuulivahinkoja.

Merkittäviä vahinkoja voi sattua tiistaina aamusta alkaen, kun myrsky aktivoituu uudestaan erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa. Tiistaina iltapäivällä voimakkaita ukkospuuskia voi esiintyä Kainuun ja Lapin alueilla.

Ukkospilvikehityksen tarkkaan ajoitukseen ja sijaintiin eivät meteorologitkaan pysty. Voimakkaisiin ukkosiin liittyy usein paikallisesti runsasta salamointia, suuriakin rakeita, tulvia sekä syöksyvirtauksia ja trombeja. Ukkospuuskassa tuuli voi yltää jopa 20 metriin sekunnissa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan tuuli kaataa heikoimpia puita, kun puuskien nopeus ylittää 17 metriä sekunnissa. Suuria tuhoja syntyy, kun tuulen nopeus nousee 20–23 metriin sekunnissa.

Pahimmat myrskytuhot sattuvat metsiköissä, jotka ovat jostakin syystä heikkoja kestämään kovaa tuulta. Esimerkiksi sateen pehmittämässä maassa puun juurten sitomiskyky heikkenee. Myös harvennetut ja lannoitetut metsät ovat Luken mukaan altteimpia myrskytuhoille, samoin avohakkuualueiden reunametsät.

Puiden kaatumisen lisäksi pystyyn jääviin puihin syntyy myrskyissä vaurioita. Myrsky taittaa oksia ja murtaa latvoja, lisäksi puun heiluva liike voi aiheuttaa juuristoon vaurioita. Vaurioituneisiin puihin voivat iskeä myöhemmin hyönteiset ja sienet aiheuttaen seuraustuhoja.

Viime vuosikymmenen huomattavia myrskytuhoja ovat olleet vuoden 2011 lopussa riehuneet Tapani- ja Hannu-myrskyt, jotka kaatoivat puuta yhteensä noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä, vuoden 2012 lopussa puhaltanut Antti-myrsky sekä marras–joulukuussa 2013 riehuneet Eino-, Oskari- ja Seija- myrskyt. Kolme viimeksi mainittua myrskyä kaatoivat puuta yhteensä noin kolme miljoonaa kuutiometriä, Luke kertoo Metsäinfo-sivuillaan.

Ajankohtaisia sääuutisia löydät täältä.