MTK pelkää perhemetsätalouden rapautuvan, kun rahastot kahmivat myyntiin tulevat metsätilat

MT kertoi jo viime keväänä, miten suuret institutionaaliset sijoittajat kahmivat veroedun turvin entistä suuremman osan myyntiin tulevista metsätiloista. Kuva: Jukka Pasonen

MTK on huolissaan metsätiloja kahmivista sijoittajista. Järjestön mukaan metsävähennyksen korotus ja perintökaaren laajennus sisarusten lapsiin ja heidän jälkeläisiinsä turvaisivat perhemetsätalouden jatkuvuutta.

"On sinällään myönteistä, että metsätiloilla on hyvä kysyntä. Uutta on, että merkittävässä osassa metsäkiinteistöjen kaupoista ostaja on joku muu kuin tavallinen yksityinen metsänomistaja, useimmiten metsäkiinteistörahasto", toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolan mukaan myös kansainvälisten rahastojen kiinnostus suomalaisia metsiä kohtaan näyttää kasvavan, kun osakemarkkinat heiluvat ja eletään nollakorkojen maailmassa.

Yhtiöt ja rahastot ovat keveämmin verotettuja kuin perhemetsänomistajat ja yhteismetsät. Verotusasemansa takia ja nykyisessä alhaisten markkinakorkojen maailmassa rahastot maksavat varsin korkeita hintoja metsätiloista.

MT kertoi jo viime keväänä, miten suuret institutionaaliset sijoittajat ovat ostaneet puolet myynnissä olevista metsätiloista.

MTK:n metsävaltuuskunta ruotii tänään keskiviikkona asiaa Espoossa. Tiirola haluaa aiheesta laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Hän arvelee, että kehitys alkaa pian näkyä metsien käytössä. Yksityismetsätalouteen on kuulunut moniarvoisuus, johon kuuluu myös luonto- ja virkistysarvojen huomioon ottaminen. Rahastolla ainoa tavoite taas saattaa olla metsien korkea tuotto.

"Kysymys kuuluu, onko tämä toivottu kehityssuunta suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta."

Tiirolan mukaan verottajalla on valmis työkalu, jolla perhemetsänomistajat saataisiin tasapuolisempaan asemaan rahastojen kanssa. Se on metsävähennys.

"Nykyisin metsätilan hankintamenosta saadaan vähentää metsätalouden tuloverotuksessa vain 60 prosenttia, vaikka verojärjestelmän yleinen lähtökohta on, että tulonhankkimiskustannukset saadaan vähentää täysimääräisesti."

"Metsävähennys olisikin perusteltua nostaa vastaamaan puuston todellista osuutta metsän hankintamenosta eli 90 prosenttiin", Tiirola vaatii.

Metsätilojen pysymistä aktiivisen perhemetsätalouden piirissä edesauttaisi myös perintökaaren laajennus.

"Koska yhä useampi metsänomistaja on lapseton tai aina metsänomistajan omista lapsista ei löydy kiinnostunutta jatkajaa, vahvistaisi metsien siirtymistä sukujen sisällä myös se, että sisarusten lapset rinnastettaisiin rintaperillisiin."

Tiirolan mukaan ylisukupolvisuus sopii metsätalouteen ja perhemetsänomistajuuden mallia parempaa tuskin löytyy. Perintökaaren laajennus lisäisi mahdollisuuksia sukupolvenvaihdoksiin ja vähentäisi samalla perikuntia ja tarvetta myydä metsätila ulkopuolisille.

"Toivottavasti metsästä kansallisvarallisuutena puhuvat poliitikot tämän tahtovat sisäistää ja tuoda perhemetsänomistajat ja yhteismetsät verotuksellisesti samalle viivalle kuin kasvottomammat omistajat", Tiirola lataa.