Pesiikö pihapiirissäsi peippo tai harakka? Osallistu lintuatlastietojen keräykseen ilmoittamalla havainnoistasi

Lintuatlakseen voi ilmoittaa omista havainnoistaan vaikkapa pihapiirissä. Laulujoutsen on yksi seurattavista lajeista.  Kuva: Markku Vuorikari

Lintuatlaksessa selvitetään lintulajien pesimäaikaista levinneisyyttä ja pesinnän varmuutta Suomessa vuosina 2022–2025.

Lintuatlas toteutetaan nyt neljättä kertaa. Vertaamalla tuloksia aiempiin lintuatlaksiin voidaan tutkia lajien levinneisyydessä tapahtuneita muutoksia.

Viime vuonna atlakseen kertyi vajaa puoli miljoonaa havaintoa. Tänä vuonna toiveena on ylittää miljoonan atlashavainnon raja.

Havaintoja voi tehdä kuka tahansa mistä päin Suomea tahansa. Erityisesti tietoa tarvitaan heikosti tutkituilta alueilta Lapista, saaristosta ja Itä-Suomesta.

Monen hyvin yleisen lajin, kuten västäräkin ja variksen, atlaskartat ovat vielä aukkoisia.

Lajihavainnot saadaan talteen myös harvaan asutuilta alueilta, jos kaikki lajeja tunnistavat auttavat.

Lintuatlashavaintoja kerätään kaikista lintulajeista 10 x 10 kilometrin kokoisissa ruuduissa.

Lintuatlakseen ilmoitettavaan havaintoon pitää merkitä pesimävarmuusindeksi, joka ilmaisee, kertooko havainto mahdollisesta, todennäköisestä vai varmasta pesinnästä.

Esimerkiksi lauluhavainto yhtenä päivänä viittaa mahdolliseen pesintään ja linnun toistuva pöntössä käynti todennäköiseen pesintään. Pesässä havaitut munat tai poikaset ovat varma havainto pesinnästä.

Pesiä on kuitenkin syytä havainnoida vain etäältä, jotta linnuille taataan pesimärauha.

Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen tai BirdLife Suomen havaintopalveluihin. Lisätietoa lintuhavaintojen ilmoittamisesta löydät Lintuatlas-nettisivustolta.

Atlashavaintoja voi tarkastella Luomuksen Lajitietokeskuksen tulospalvelussa.