Epäiletkö luonnonvaraisen eläimen olevan pulassa? Älä hötkyile, eläin ei ehkä tarvitsekaan apuasi

Ruohikkoon piiloutunut tai kadulla tepasteleva lokinpoikanen tarvitsee ihmisen apua vain, jos se on suoranaisessa vaarassa. Kuva: Eija Vallinheimo

Luonnonvaraisten eläiten poikanen saattaa ihmisestä näyttää surkealta ollessaan hylätyn näköisenä yksin maassa. Yleensä ne ovat kuitenkin omien emojensa tarkkailevan silmän alla. Niinpä apua ei kannata syöksyä antamaan heti vaan ensin pitäisi malttaa tarkkailla tilannetta rauhassa.

Kun luonnonvarainen eläin loukkaantuu, on aiheuttaja usein joko suoraan tai välillisesti ihminen. Tavallisin autettava eläin on lintu, joka on esimerkiksi törmännyt ikkunaan, takertunut johonkin kiinni tai satuttanut itsensä muulla tavoin.

Eläinsuojelulaki velvoittaa auttamaan vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa eläintä. Jos eläin on niin pahasti loukkaantunut, että sen hengissä pitäminen on julmaa, se tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.

Jos oma osaaminen ei riitä eläimen tilan tai avun tarpeen arviointiin, on etsittävä apua.

Jos eläin vaarantaa yleisen turvallisuuden eli vaikkapa karhu on loukkaantunut tai liikenteen seassa toikkaroi hirvi, siitä on soitettava hätäkeskukseen. Vaikka viranomaisen toimintaa edellyttävät kriteerit eivät täyttyisi, eläin saattaa silti tarvita apua. Hälyttäviä merkkejä ovat eläimestä valuva veri tai murtunut raaja.

Tällaisissa tilanteissa luonnonvaraisia eläimiä auttavia tahoja ovat eläintarhat, eläinhoitolat ja eläinsuojeluhdistykset. Suomen eläinsuojelun (sey) sivuilta löytyy kattava lista yhteystietoja.

Keväisin eläinhoitoloihin viedään kuitenkin monesti turhaan täysin terveitä rusakon- tai linnunpoikasia.

Rusakko synnyttää keväisin poikasia, jotka se piilottaa heinikkoon. Emo käy imettämässä poikasta vain muutaman kerran päivässä. Vaikka poikanen onkin yksinään, sillä ei yleensä ole mitään hätää ellei se ole turvattomassa paikassa. Jos poikasta pitää siirtää, siirrä sitä korkeintaan joitakin kymmeniä metriä.

Luonnonvaraisiin eläimiin ei tulisi koskea paljain käsin. Kuva: JKK

Sama ohje koskee yleensä myös linnunpoikasia. Mikäli poikanen on kuitenkin selkeästi pudonnut pesästä liian aikaisin, sen voi varovasti nostaa takaisin pesään.

Mihinkään luonnonvaraiseen eläimeen ei tule koskaan koskea paljain käsin, vaan kädessä pitää aina olla hanskat. Näin ihmisen haju ei tartu eläimeen. Loukkaantunut eläin todennäköisesti myös yrittää puolustautua puremalla, nokkimalla tai kynsimällä. Hanskat suojaavat paitsi vammoilta myös mahdollisilta taudeilta.

Jos kohtaat luonnonvaraisten lintujen joukkokuoleman tai kuolleen villisian, ilmoita siitä kunnan eläinlääkärille tai Ruokavirastolle. Kuolleeseen villisikaan ei tule lainkaan koskea asf-tautivaaran takia.