Aapeli kaatoi Pohjanmaalla metsää 30 000–50 000 kuutiometriä – myrsky runteli hiljattain harvennettuja männiköitä

Aapeli-myrsky kaatoi Pohjanmaan maakunnassa paljon puuta männiköissä, jotka oli hiljattain harvennettu. Koneyrittäjä Mikael Näsman hakkasi tuhopuita Mustasaaressa maanantaina. Kuva: Johannes Tervo

Myrskypuiden korjuussa töitä riittää vielä pitkään, kone­yrittäjä Mikael Näsman arvelee. Kuva: Johannes Tervo

Heti vuodenvaihteen jälkeen riehunut Aapeli-myrsky kaatoi puuta Pohjanmaan maakunnassa 30 000–50 000 kuutiometriä, laskeskelee Metsänhoitoyhdistys Österbottenin kenttäpäällikkö Anders Hjortman.

Myrskyn jälkeen tuhoiksi arvioitiin ensin noin 100 000 kuutiometriä. Arviot vaihtelevat vielä ja alueiden inventointi jatkuu edelleen.

Suurimmat metsätuhot Aapeli-myrsky teki Ahvenanmaalla, missä puuta meni nurin kahden, ehkä jopa kolmen vuoden hakkuumäärä 400 000–600 000 kuutiometriä.

Manner-Suomessa Aapeli kuritti ankarimmin Maalahden, Mustasaaren, Korsnäsin, Närpiön ja Vaasan metsiä.

Puuta kaatui Pohjanmaan maakunnassa Hjortmanin mukaan noin 1–1,5 miljoonan euron arvosta.

Kaikkiaan myrsky aiheutti vahinkoja Pohjanmaalla noin 3 000 metsänomistajalle.

”Meillä rannikkoalueella on paljon pieniä tiloja. Joillakin vauriot jäivät onneksi aika vähäisiksi.”

Tuhoalueen metsistä on vakuutettu vain osa. Hjortman kertoo, että vahinkoarvio­pyyntöjä on kuitenkin tullut metsänhoitoyhdistykseen päivittäin.

Myrsky näyttää runnelleen Pohjanmaalla eniten vastikään harvennettuja mäntymetsiä.

”Yksi syy saattaa olla, että harvennukset on tehty liian myöhään. Ensiharvennus pitäisi tehdä ajoissa, jotta puustolle saataisiin parempi myrskynkestävyys”, Hjortman pohtii.

Lähellä päätehakkuuikää olevista kuusikoista puita kaatui paljon pohjoisen puolelta aukkojen ja peltojen laidoilta, kun myrsky puhalsi pohjoisesta etelään.

Myrskypuun Hjortman uskoo käyvän hyvin kaupaksi ainakin kuitu- ja energiapuuna.

”Tukkien markkinointi riippuu vähän siitä, kuinka pieniä myyntieriä tulee.”

Metsänhoitoyhdistys Österbottenilla on myrskytuhojen korjuuseen käytettävissä 30 koneketjua.

”Voi olla, että tarvitsemme lisää koneketjuja, kun saamme tarkemman käsityksen hakkuumääristä.”

Kaatuneiden puiden korjuulla ei nyt ole kova kiire, koska puun laatu ei heikkene eikä hyönteistuhoista ole vaaraa talvella samoin kuin kesäaikaan.

Korjuu saattaa tosin vaikeutua, jos kaatuneet rungot jäätyvät kiinni maahan ja peittyvät paksun lumen alle.

Koneyrittäjä Mikael Näsman aloitti myrskytuhopuiden korjuun Mustasaaressa viime lauantaina.

Lunta tuhoalueilla on 15–20 senttimetriä ja maa vain osittain jäätynyt.

”Hakkuu on sujunut hyvin”, Näsman kertoo.

Hän uskoo, että myrskypuiden korjuussa töitä riittää vielä pitkään.

”Tarkkaa tietoahan ei määristä vielä ole.”