Purppuranahakkaa houkutellaan vesakontorjuntaan

Suvi Niemi Tutkija Henna Vartiamäki katselee, kuinka koivunvesat ovat kasvaneet sähkölinjan alla Orivedellä. Purppuranahakasta toivotaan apua linjojen alusmetsän raivaukseen. Kuva: Viestilehtien arkisto

Lehtipuuvesakot ovat varsinainen riesa kuusen uudistusaloilla. Niistä on haittaa myös taajama-alueilla, missä ne tukkivat maisemia.

Vesakontorjunta raivauskalustolla on työlästä ja turhauttavaa, sillä vesat kasvavat raivauksen jälkeen takaisin entistä ärhäkämmin. Siksi vesakontorjuntaan on jo vuosia kehitelty biologista asetta. Nyt sellaisen löytyminen on entistä lähempänä.

”Hyvin saatavilla olevasta purppuranahakkasienestä valmistettu liuos on antanut hyviä tuloksia. Erityisesti koivun vesat ovat saaneet liuoskäsittelyssä kylmää kyytiä”, kertoo professori Jarkko Hantula.

Vetovastuu hankkeesta on jo siirtymässä tuotteen kaupalliselle valmistajalle. Hantula arvelee, että maastolevitysmenetelmän kehittämiseen ja lupien järjestämiseen saattaa kulua viitisen vuotta.

Purppuranahakka on hyvin tavallinen sieni ja sitä löytyy helposti metsiköistä, joissa on raivattu koivuvesakkoa. Sieni pystyy lahottamaan kannon, jolloin vesominen vaikeutuu tai loppuu kokonaan.

Vaurioitumattomille lehtipuille tai havupuille sienestä ei ole haittaa.

Purppuranahakan käyttöä vesakontorjunnassa on tutkittu 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tutkimusten tavoitteena on ollut löytää sieniyksilö, joka olisi riittävän tehokas vesakontorjunnassa ja jota voitaisiin käyttää suomalaisessa biologisessa vesakontorjuntavalmisteessa.

Se kohentaisi taimikoiden tilaa ja nostaisi metsätalouden kannattavuutta. Nykyisin perinteisiä raivaussahoja ja -koneita käyttämällä vesakontorjunnan vuosikustannukset nousevat useisiin kymmeniin miljooniin euroihin.

Purppuranahakka tehoaa erityisesti koivuun, mutta myös pihlajalla ja haavalla on saatu lupaavia tuloksia. Ulkomaisissa tutkimuksissa purppuranahakan teho on todettu monella muullakin lehtipuulajilla.

Vaikutus näkyy nopeammin suurissa kuin pienissä kannoissa. Keväällä tai alkukesästä tehty liuoskäsittely on syyskesän ja syksyn käsittelyä tehokkaampi.

Sienen leviäminen ottaa oman aikansa, joten torjunnan vaikutus ei näy heti käsittelyn jälkeen. Kantojen kuolleisuus lisääntyy ja vesat vähenevät lahotuksen etenemisestä riippuen parin kolmen vuoden ajan käsittelystä.

Tavallisesti kantoon kasvaa jopa yli puolen metrin korkuisia vesoja, ennen kun sienen vaikutus alkaa näkyä. Vaikutuksen nopeus ja teho riippuvat puulajista, käsiteltävien kantojen läpimitasta sekä käsittelyajankohdasta.

”Bioturvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei tehokas risteymä pysty sellaisenaan leviämään luontoon. Tämä sienikanta ei sitä tee”, sanoo Hantula.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF