Biotalous huutaa kilpailukykyä

Puunkorjuun kustannukset

ovat pudonneet puoleen vuoden 1985 jälkeen. Siitä on kiittäminen

koneellistumista.«

Biotalous on valtava mahdollisuus koko metsäalalle. Ilman kilpailukykyä mahdollisuudet jäävät kuitenkin toteutumatta.

”Jotta biotalouden tarjoamat mahdollisuudet realisoituvat, tarvitaan sekä oikeita poliittisia päätöksiä että kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista”, linjasi puheenjohtaja Olli Laitinen Metsätehon seminaarissa Helsingissä torstaina.

Laitisen listan kärjessä oli puun korjuun ja kuljetuksen kustannustehokkuuden vaaliminen. Sen jälkeen tulivat puun tarjontaa tukevat hankkeet. Myös metsänhoidossa on edelleen tehostamisen varaa. Siellä koneellistaminen on vasta edessä.

Puunkorjuu käy hyvästä esimerkistä tehokkuuden lisäämiseksi.

Koneellistaminen mullisti puunkorjuun lopullisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen, kun metsiin ilmestyivät hakkuukoneet. Sitä ennen kuormatraktorit olivat syrjäyttäneet hevoset ja maataloustraktorit puun lähikuljetuksesta.

”Puunkorjuun kustannukset ovat pudonneet puoleen vuoden 1985 jälkeen. Siitä on kiittäminen koneellistumista”, totesi Laitinen.

Metsänhoidon töissä koneellistuminen on edennyt hitaammin. Se näkyy kustannuksissa.

Metsänviljelyssä kustannukset ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Säästöjä on saatu taimituotannosta, joka on tehostunut huomattavasti.

Viime vuosina aukkoja on istutettu koneilla. Koneet kaipaavat vielä kehittämistä.

Myös taimikonhoidossa riittää tekemistä. Sen kustannukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana.

”Taimikonhoidossa raivaussaha on edelleen suurin tekninen innovaatio. Se osoittaa, että ellei teknistä kehitystä tapahdu, kustannukset nousevat.”

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF