Uusi metsälaki lisää neuvonnan tarvetta
Maa- ja metsätalousministeriön esitys metsälain uudistamiseksi on valmistunut. Se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle perjantaiaamuna.
Tavoite on, että hallituksen esitys ehditään käsitellä eduskunnassa kevätistuntokauden aikana.
Uusi metsälaki lisää metsänomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa metsiensä käsittelyyn. Metsänomistaja voi esimerkiksi päättää uudistushakkuun ajoituksesta sekä metsän kiertoajasta vapaasti. Jos hän haluaa tehdä pienaukkohakkuun tai yläharvennuksen, sekin on mahdollista.
”Jatkossa paino on neuvonnalla. Metsänomistajan on tiedettävä päätöstensä ekologiset ja taloudelliset vaikutukset”, totesi metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Metsälakia valmistelleen työryhmän enemmistö arvioi, että puun tarjonta ja luonnon monimuotoisuus lisääntyvät uuden lain myötä.
Työryhmän alkuperäiseen esitykseen on tullut joitakin muutoksia.
Esimerkiksi metsän luontaista uudistamista koskevia aikarajoja on muutettu paremmin todellisuutta vastaaviksi.
Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen mukaan taimikon on saavutettava 30 senttimetrin keskipituus maantieteellisestä sijainnista riippuen 7–25 vuodessa. Aikaisemmassa ehdotuksessa taimikolta vaadittiin 50 senttimetrin keskipituutta 7–20 vuodessa.
Työryhmän alkuperäisessä esityksessä uudistamisvelvoite olisi koskenut yli 0,5 hehtaarin hakkuuaukeita. Nyt pinta-alan alaraja on laskettu 0,3 hehtaariin.
Uutta esityksessä on myös se, että metsälaki ei koske virkistysalueita. Virkistysalueiden käsittelyä säätelee yleiskaava. ”Metsälain ja yleiskaavan vaatimuksissa on monesti ollut ristiriitoja”, selitti ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä.
Lakiesityksen mukaan kitu- ja joutomaaksi jääneitä ojitusalueita on mahdollista palauttaa luonnontilaan. Metsänomistaja saa tuloja alueelta poistettavasta puustosta, ja samalla monimuotoisuus lisääntyy.
”Väittäisin, että tällä on suuri merkitys monimuotoisuuteen. Kyse on isoista pinta-aloista, yhteensä noin 100 000 hehtaarista”, Ojala sanoi.
”Esimerkiksi riekkokanta palautuu nopeasti ennallistetuille soille.”
Metsälain kymmenennessä pykälässä on lueteltu erityisen tärkeät elinympäristöt.
Lakiesityksen mukaan kyseisistä kohteista tulee tulevaisuudessa jakoon maksutonta ennakkotietoa.
”Tarkoitus on taata, ettei niillä tehdä hakkuita vahingossa. Vaikka kymppipykälän kohteet ovat säilyneet nytkin erinomaisesti, 95-prosenttisesti.”
Lisäksi erityisen tärkeiden elinympäristöjen luettelo on kasvamassa. Mukaan tulevat metsäkorte- ja muurainkorvet sekä letot. Metsänomistaja voi joutua rajoittamaan hakkuita uusilla kohteilla, mutta toisaalta kohteet on tarkoitus rajata entistä tarkemmin pienialaisiksi.
”Kun pienialaisuutta arvioidaan, erityisen tärkeästä elinympäristöstä aiheutuvaa rahallista menetystä verrataan koko tilan puuston arvoon”, Ojala selitti.
Jos menetys on alle 4 000 euroa tai alle neljä prosenttia kiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, menetys katsotaan vähäiseksi.
Jos menetys on sitä suurempi, metsänomistajalle voidaan myöntää poikkeuslupa hoitaa metsää siten, että menetys jää vähäiseksi. Myös ympäristötuella voidaan korvata metsänomistajalle aiheutuvia menetyksiä.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
