Yksityismetsien muinaismuistot vaarassa tuhoutua

Suuri osa muinaismuistoista sijaitsee yksityismetsissä. Jos rahoitus niiden kartoittamiseksi järjestyy, kohteet merkataan paikkatietojärjestelmiin, jolloin ne osataan väistää esimerkiksi maata muokatessa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Yksityismetsissä arvioidaan olevan paljon muinaismuistoja. Niiden sijaintia vain ei tiedetä.

Museovirasto ja maa- ja metsätalousministeriö kaipaavat rahoitusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden löytämiseksi ja suojelemiseksi.

Kun kohteita ei ole kartoitettu, kantojennostot ja maanmuokkaukset nostavat maasta aika ajoin luita, kiviä ja muita muinaishautojen aarteita. Kohteiden tuhoutuminen harmittaa arkeologeja, joille ne olisivat arvokasta tutkimusaineistoa.

Muinaismuistojen kohtaloa puitiin keskiviikkona Museoviraston järjestämässä Metsän siimeksessä – Metsien arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu -seminaarissa Helsingissä.

Lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja hyvän metsänhoidon suositukset ohjeistavat suojelemaan muinaismuistoja. Suojelu on kuitenkin mahdotonta, jos kohteiden sijaintia ei tiedetä.

Valtion mailla kohteiden kartoitus on puolivälissä. Tarkoitus on inventoida yhteensä viisi miljoonaa hehtaaria. Tähän mennessä kahdelta miljoonalta hehtaarilta on löydetty 5 200 kulttuuriperintökohdetta, joilla sijaitsee kymmeniätuhansia arvokkaita rakennelmia. Inventointityö maksaa noin euron hehtaarilta.

Vanhimpia kohteita ovat kivikautiset asuinpaikat ja nuorimpia sotalinnoitukset 1900-luvun alusta.

Kiinteiden muinaisjäännösten, kuten hautojen, tunnistaminen on usein vaikeaa, sillä niistä ei yleensä ole säilynyt maanpäällisiä osia.

Valtion mailla olevat muinaisjäännökset sijaitsevat valtaosin Pohjois-Suomessa. Jotta suojelu kattaisi koko maan, tarvitaan myös yksityismetsät mukaan.

Etelä-Suomessa arvioidaan olevan 3,5 historiallisesti arvokasta kohdetta tuhannella hehtaarilla.

Museovirasto ylläpitää rekisteriä muinaisjäännöksistä. Se on metsäalan organisaatioiden käytettävissä ja ladattavissa esimerkiksi hakkuukoneiden paikkatietojärjestelmiin. Rekisteri täydentyy sitä mukaa, kun kohteita löydetään.

Museovirasto toivoo, että metsäammattilaiset ottaisivat heihin yhteyttä törmätessään kulttuuriperintökohteeseen. Metsänomistajat puolestaan voivat kysyä neuvoa metsäkeskuksesta.

Tällä hetkellä muinaisjäännösrekisterissä oleva kohde sijaitsee noin joka kuudennellasadannella uudistushakkuualalla. Muu kulttuuriperintökohde sijaitsee joka kuudennellakymmenennellä uudistushakkuualalla. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion seurannan mukaan kohteet ovat säilyneet keskimäärin hyvin metsänhoitotöiden yhteydessä.

Museovirasto tarjosi viime vuonna muinaisjäännösalueiden hoitoon uutta taloudellista tukea.

Metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta toivoo, että rahoitusmahdollisuus jatkuu ja vahvistuu tulevina vuosina.

Oheen kaivattaisiin myös tukimuotoa, joka korvaa laaja-alaisten jäännösten suojelusta maanomistajalle mahdollisesti aiheutuvia tulonmenetyksiä. Niitä tosin aiheutuu harvoin, koska yleensä kohteita hoidetaan poistamalla varjostava puusto hakkuiden yhteydessä.

KATJA KOLJONEN

Avaa artikkelin PDF