Koneviesti: Suomessa koneellinen taimikonhoito polkee paikoillaan – manuaalinen työ on edelleen koneellista työtä kilpailukykyisempää

Tulevaisuudessa koneella suoritettavaan taimikonhoitoon voidaan lisätä muutakin toimintaa, kuten lannoitusta ja kantojenkäsittelyä – lehtipuiden kantojen lahottamiseen ja havupuukantojen lahottajien leviämisen estämiseen. Kuva: Tommi Hakala

Koneellista taimikonhoitoa on yritetty kehittää jo 1970-luvun loppupuolelta asti. 1970–80 luvulla pienistä kuormatraktoreista ja keveistä harvestereista muokattiin korkeamaavaraisia koneita, joihin liitettiin pidennetty puomi ja pyöröteräraivain. Innostus näiden koneiden kehittämiseen hiipui 1990-luvun aikana, mutta 2010-luvulla heräsi keskustelu rästitaimikoiden määrästä, ja osa isompien taimikonhoitokohteiden toteutuksesta siirrettiin energiapuun korjuuseen.

Oikea-aikaisen taimikonhoidon koneellistamisen kehitys on ollut hyvin verkkaista. Konevalmistajilta on tullut markkinoille erilaisia raivauspäitä, joiden markkinat ovat vahvistuneet raivauskohteiden lisääntymisen myötä. Suomessa raivauspäiden kehityksessä on ollut kolme eri menetelmää, joilla on jokaisella omat hyvät puolensa.

Nopealeikkuisilla, järeillä raivauspäillä saadaan kitkettyä suuria aloja tehokkaasti, kun taas hitaasti leikkaavat raivauspäät soveltuvat myös sähkö- ja ratalinjojen puhdistukseen. Pentin Pajan kehittämässä kitkentään perustuvassa menetelmässä puolestaan juurineen irrotettujen vesojen kuoleentuminen on tehokasta.

Ongelmana taimikonhoidon koneellistumisessa ei ole niinkään koneet, vaan se, että manuaalinen raivaussahatyö on edelleen kilpailukykyisempää kuin koneella tehtävä työ. Laitteiden hankintakustannukset ovat korkeat, jolloin koneella tehtävän työn edut ovat jääneet manuaalisen työn kustannusetujen jalkoihin.

Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua, kun koneisiin lisätään muutakin toimintaa kuten biologisten torjunta-aineiden levitys, kantojen lahottaminen sekä lahottajasienen leviämisen estäminen. Myös nestemäisen lannoitteen levitykset voidaan koneellistaa. Näin koneellisen raivauksen yhteydessä pystytään parhaimmillaan samalla kertaa tekemään kahden tai kolmen manuaalityöntekijän työt.

Mitkä ovat koneellisen taimikon hoidon tulevaisuuden näkymät?

Lue alkuperäinen juttu koneellisesta taimikonhoidosta Koneviestin nettisivuilta !