MT:n lukijakysely: Lähes puolet voisi harkita jatkuvaa kasvatusta sopivalle kohteelle, mutta suurin varauksin – "Kaunis ajatus, mutta liian vähän puolueetonta tutkimustietoa"

MT verkkokyselyssä jatkuvaa kasvatusta harjoittavat metsänomistajat perustelivat valintaansa useimmiten maisemalla ja luontoarvoilla. Kuva: Kari Salonen

Kysyimme lukijoiltamme verkossa, mitä mieltä he ovat jatkuvan kasvatuksen hakkuista. Lähes puolet vastaajista kertoi voivansa harkita jatkuvaa kasvatusta, jos kohde on siihen sopiva. Vajaa kolmannes ei tee eikä suosittele kyseistä hakkuumenetelmää ja vähän useampi kuin joka viides kertoi suosivansa tai suosittelevansa sitä.

Ei vain toimi, oli usein toistunut perustelu niillä, jotka eivät harjoita jatkuvaa kasvatusta lainkaan. Moni mainitsi juurikääpä- ja lahoriskin. Myöskään metsänjalostuksen tarjoamia hyötyjä ei haluttu menettää.

"Olen kokeillut. Lisää tuuli-, hyönteis- ja lahovaurioita. Monta kohdetta olen päässyt näkemään. Vain hyvin harvassa on kohteet, jotka ovat selviytyneet edes välttävästi."

Myös jatkuvaa kasvatusta harkitsevat suhtautuivat kommenteissaan tähän menetelmään melko suurella varauksella. Arveltiin, että vain hyvin pieni osa pinta-aloista sopisi tällaiseen kasvatustapaan.

"Jatkuva kasvatus ei sovi kaikkiin metsiin ja kasvamaan jäävät puut saattavat vaurioitua korjuussa. Mielestäni aukoilla olevilla taimilla on paremmat kasvuunlähdön mahdollisuudet."

"Ei käyttökelpoinen ratkaisu yleiseen käyttöön."

"30 prosenttia maapohjista on sen kaltaisia, että jatkuva kasvatus toimii."

"Sopii turvemaille hyvin. Etelä-Suomen juurikäävän vaivaamille kuusikoille ei missään nimessä."

"Kaunis ajatus, mutta liian vähän puolueetonta tutkimustietoa. Sadan vuoden päästä voidaan sanoa että on tutkittu."

"Mäntyvaltaisissa pohjissa uudistuminen luontaisesti on hidasta. Pienet metsätila- ja kuviokoot aiheuttavat sen, että kokonaisuutena katsottuna Suomessa ollaan jo käytännössä pienaukkokasvatuksessa, jollei ihan jatkuvassa kasvatuksessa."

"Sopii turvemaille hyvin. Etelä-Suomen juurikäävän vaivaamille kuusikoille ei missään nimessä."

"Luontaista uudistamista kannattaa käyttää aina, jos puuston alla on riittävästi taimistoa. Suurimmat virheet tehdään, karuilla puolukkatyypin (VT) kankailla on kuusen taimikko mäntyjen alla ja yritetään siitä kasvattaa uusi metsä. Se 'kuusentaimikko' saattaa olla yhtä vanha kuin hakattavat männyt. Vanhojen tiheiden tasaikäisten kuusikoiden jatkuva kasvatus on pääosin tuomittu epäonnistumaan."

Jatkuvaa kasvatusta harjoittavat perustelivat valintaansa useimmiten maisemalla ja luontoarvoilla.

"Hyvin suunniteltuna ja oikeilla koneilla jatkuva kasvatus toimii ok, ja metsä säilyttää virkistysarvonsa ja luonnon monimuotoisuutensa."

"Hoitokustannuksia jää pois, siten metsätalous on kannattavampaa."

Kysely tehtiin MT:n verkkosivuilla 31.1.–4.2.2022 ja siihen tuli 2 252 vastausta.

Lue lisää:

Professori: Metsänkäsittelymenetelmää ei kannata valita ideologian perusteella – jatkuva kasvatus sopii osaan metsistä, osaan avohakkuut

Vielä yksi avohakkuu – jatkuvaan kasvatukseen vaihtaminen ei kaikilla kohteilla niin vain onnistu