Tiirola purkaisi kemeran byrokratiaa rajulla kädellä
PETÄJÄVESI (MT)
Kemeran tukiehtojen muuttuminen pitää sisällään sekä mahdollisuuksia että uhkia, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo.
”Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon erottaminen toisistaan erillisiksi työvaiheiksi on järkevää. Tähän asti on ollut helppo yhtyä arvosteluun siitä, että kemera on osin ohjannut vääränlaiseen metsänhoitoon”, Tiirola sanoo.
Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaista tukea on tähän asti joutunut odottamaan, kunnes taimikko on kasvanut kaksimetriseksi.
”Kun varhaishoito tehdään ajallaan, taimikko usein pelastetaan. Kyseessä on tärkein yksittäinen hoitotoimenpide metsän kehityksen kannalta, kunhan se tehdään oikeaan aikaan.”
Tiirola suhtautuu epäillen kemeran uuteen lisävaatimukseen, jonka mukaan myös niin sanotut keveät työlajit pitää ennakkoon suunnitella.
”Olen kritisoinut vanhankin kemeran byrokraattisuutta, mutta tässä on olemassa todellinen vaara sille, että sääntely paisuu entisestään.”
Tiirola heittää pallon asiassa ministeriön ja metsäkeskuksen suuntaan.
”Tässä on metsäkeskuksella ja ministeriöllä tarkka paikka. Uudistuva kemera pitäisi hoitaa siten, ettei lisäbyrokratiaa tule EU:n vaatimuksista huolimatta. Itse pidän täysin mahdollisena, että vanhaankin kemeraan liittyvää byrokratiaa voitaisiin keventää ja saada järjestelmä nykyistä sujuvammaksi”, Tiirola toteaa.
”Ministerin olisi tehtävä Brysselin suuntaan hartiavoimin töitä kemeran notifioinnin eteen. Biotaloustavoitteet eivät kestä metsänhoitotöiden keskeytymistä ensi kesänä.”
Vaikka ennakkosuunnitteluvelvoitteen lisävaatimus aiotaan sisällyttää uuteen kemeraan, voitaisiin vaara byrokratian ryöpsähtämisestä Tiirolan mukaan torjua metsäkeskuksessa.
”Metsään.fi-järjestelmään kannattaisi rakentaa palvelualusta, jossa metsänomistaja tai metsäneuvoja voisivat hoitaa kemeraan liittyvän ennakkosuunnittelun.”
Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan mukaan kemeramaksun edellytykseksi riittäisi, että kohde todetaan rahoituskelpoiseksi.
”Minun logiikallani sen ei pitäisi vaatia muuta kuin, että joku painaa nappia ja rahat lähtevät tilille, kun on todettu, että kohde on rahoituskelpoinen ja ilmoitus työn tekemisestä on tullut.”
Tarkistuksia pitäisi olla huomattavasti nykyistä vähemmän, mutta sanktioita voisi puolestaan koventaa.
”Jos metsäneuvoja on kertaalleen todennut kohteen sopivaksi, on resurssien tuhlausta, jos metsäkeskuksen tarkastajan täytyy vielä käydä paikalla”, Tiirola pohtii.
”Mutta jos joku ilmoittaa tekemättömän kohteen tehdyksi, on kyseessä petos. Silloin on oltava käytössä nykyistä voimakkaammat rangaistukset.”
Tiirolan mielestä kemeraketju on nykyisellään ”surkuhupaisan” pitkä, kallis ja mutkikas.
”Ketjussa ovat metsänomistaja, metsänhoitoyhdistyksen neuvoja ja toimistohenkilö, metsäkeskuksen hankekäsittelijä, hankkeen hyväksyjä, hankemaksaja sekä valvoja”, hän luettelee.
”Kemera on pääpiirteissään hyvä ja toimiva järjestelmä, joka soveltuu metsänhoitoon. Uskoisin kuitenkin, että ketjua järkevällä tavalla uudistamalla säästettäisiin useita kymmeniä henkilötyövuosia byrokratiassa”, Tiirola summaa.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
