PTT: Kantohintoja ei kannata tuijottaa
Metsänomistajien päätökset perustuvat liian paljon kantohintoihin. Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmin mukaan niillä ei ole pitkällä aikavälillä kovin suurta merkitystä.
Holmin mukaan kantohinnoilla on pieni vaikutus metsänomistamisen kannattavuuteen, jos aikaväliksi otetaan esimerkiksi 30 vuotta. Silloin yhden vuoden kantohintoja tärkeämmäksi nousee se, mitä metsässä tehdään.
”Kaikesta huolimatta kantohinnat kiinnostavat metsänomistajia ja he pitävät niitä kannattavuuden mittarina. Siksi puukaupat yritetään ajoittaa hintahuippuihin”, totesi Holm Tapion järjestämässä metsäpolitiikkaseminaarissa eilen Helsingissä.
”Puukaupan ajoituksessa nousee väistämättä mieleen, että entä jos puukauppa ei osu huippusuhdanteeseen. Se on jännää, koska sillä ei pitkällä aikavälillä merkitystä.”
”Paljon suurempi merkitys lopputulokseen on sillä, jos jättää metsänsä hoitamatta. Silloin menettää 30–50 prosenttia tuotosta, mikä on paljon enemmän kuin kantohintojen vaihtelu.”
Holmin mukaan metsätalouden termistö on kaupunkilaismetsänomistajille vaikeaa hahmottaa. Kantohintojen ja mottien tilalla kannattaisi puhua käteen erilaisten vaihtoehtojen jälkeen jäävistä euroista.
Holm ottaa esimerkiksi 30 vuoden aikana hyvin hoidetusta ja hoitamattomasta 50 hehtaarin metsätilasta. Lopputulokset eroavat toisistaan 100 000 eurolla.
”Pelkkää metsänvirkistyskäyttöä arvostavalle metsänomistajalle voi tulla yllätyksenä, että marjaämpäreiden hinnaksi tulee 100 000 euroa”, Holm kärjisti.
MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen muistutti, että kannattavuus ei ole kiinni pelkästään hinnoista. Pitää myös tuottaa oikeita tuotteita.
”Jos kukaan ei halua tuotetta, se ei mene kaupaksi edes ilmaiseksi antamalla”, sanoi Hakkarainen.
”Jos metsänomistaja haluaa tehdä tappiota, tehköön sitten tyhmiä päätöksiä. Siihen ei kuulu valtion vaikuttaa”, totesi puheenjohtaja Risto Sulkava Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
Hän vastusti metsän omistamisen pelkistämistä pelkkien puukaupasta saatavien eurojen laskentaan. Hän muistutti, että luonnontuotteilla ja virkistyskäytöllä voi olla myös euroarvoja.
Ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä kaipasi vastauksia siihen, millä metsäalan kannattavuus käännettäisiin nousuun. Ojala muistutti, että metsäala on ollut alamaissa jo kymmenkunta vuotta.
”Metsäpolitiikka kaipaa uusia linjauksia. Meillä on uusia tuotteita ja raaka-ainetta riittää. Nyt pitää keksiä, miten houkutella investointeja.”
Ojala muistutti, että metsien hakkuita voisi kasvattaa kymmenellä, jopa 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa.
”Metsäviennin arvo on vähentynyt 14 miljardista eurosta 11 miljardiin euroon. Se kertoo, että metsäalalla kertoimet ovat suuria”, totesi Ojala.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) ihmetteli luonnonsuojelijoiden uudistuvaan metsälakiin kohdistamia toiveita ja vaatimuksia.
”Metsälaki ohjaa metsien käyttöä ja vaikka se ottaa huomioon myös luontoarvoja, kyseessä ei ole luonnonsuojelulaki. Tämä on syytä pitää kirkkaana mielessä”, Koskinen totesi.
Paneeliin osallistuneet eduskunnan maa- ja metsävaliokunnan jäsenet torjuivat EU:n pyrkimyksen metsäalan kontrollointiin.
”EU:n ei kuulu antaa metsiä koskevia säännöksiä. EU:n tietämys meidän metsistä on niin pientä, ettei sieltä ole mitään lisäarvoa saatavissa”, tiivisti kansaedustaja Tytti Tuppurainen (sd.).
Myös kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) halusi pitää metsäasiat omissa käsissä. Hän varoitti, että ilmastokysymyksiä on nostettu liian ylös, että ne ajavat kilpailukykyä ahtaalle.
Kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) vaati, että sääntelyä on purettava myös kotimaassa ja avoimutta lisättävä. Hän kehotti luottamaan metsänomistajiin.
Leppä, kuten muutkin, kantoi huolta metsänomistajien aktivoinnista.
”Ongelmana on saada puut tienvarteen. Sen jälkeen ne kyllä lähtevät liikkeelle.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
